Avainsana: Ilmatieteen laitos
Sade ja pilvet muokkaavat pienhiukkasten ominaisuuksia, kun hiukkaset kulkeutuvat ilmakehässä
Ilmakehässä tapahtuvat märkäprosessit, kuten pilvet ja sade, vaikuttavat voimakkaasti ilmakehän pienhiukkasten lukumäärään ja hiukkasten kemialliseen koostumukseen. Uusien tutkimustulosten mukaan ilmamassojen matkatessa havaintoasemalle, pienhiukkasten sisältämien aineiden,…
Väitös: Ilmakehän raskasmetallien pitoisuudet vähentyneet Suomessa voimakkaasti – poikkeuksena elohopea
Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen selvitti väitöstyössään ilmakehän raskasmetallipitoisuuksien ja -laskeuman muutoksia sekä näiden lähteitä viime vuosikymmeninä. Työssä kehitettiin myös raskasmetallien mittausmenetelmiä.
Väitös: Suomen ilmanlaatu on parantunut monin tavoin viimeisten 25 vuoden aikana
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttilan väitöstyöstä käy ilmi, että kansainvälisesti käynnistetyillä ja kansallisesti toteutetuilla päästöjen rajoittamistoimilla on ollut tärkeä rooli ilmanlaadun parantamisessa Suomessa. Pia Anttilan…
Ilmastonmuutos uhkaa ainutlaatuisia ikiroutamuodostumia
Ikiroudan sulaessa arktisen maiseman pinnanmuodot tulevat muuttumaan voimakkaasti. Suuri osa nykyisin tavattavista ikiroutamuodostumista on vaarassa kadota kuluvan vuosisadan aikana, ja muutos on jo käynnissä.
Ilmatieteen laitos koordinoi poikkeuksellisen laaja-alaista tutkimusta meriliikenteen vaikutuksista
EMERGE-projektissa arvioidaan laajalti laivaliikenteen päästövähennysten vaikutuksia Euroopassa. Projekti on yksi EU:n lippulaivahankkeista.
Uusi Pyöräilysää-palvelu kannustaa valitsemaan pyöräilyn säässä kuin säässä
Ilmatieteen laitos ja tamperelainen Infotripla Oy ovat kehittäneet yhteistyössä Pyöräilysää-verkkopalvelun, joka kertoo yksityiskohtaista tietoa pyöräilyolosuhteista Tampereella ja sen lähialueilla.
Otsonimittausten tärkeys korostuu tulevaisuudessa
Tänään (16.9.) vietetään YK:n kansainvälistä otsonipäivää. Samalla tulee kuluneeksi 35 vuotta kansainvälisen yhteistyön aloittamisesta otsonikerroksen suojelemiseksi.
Ilmatieteen laitoksen menetelmä hiilipitoisuuden määrittämiseksi lumesta ja vedestä auttaa ilmastotutkimusta
Lumi- tai vesinäytteestä voidaan määrittää mustan hiilen, orgaanisen hiilen sekä kokonaishiilen määrä. Ilmatieteen laitos on kehittänyt menetelmää, joka on käytössä olevista menetelmistä ainoa, jolla pitoisuudet…
Suomalainen osaaminen auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin
Ilmatieteen laitos on sää- ja ilmastoalan kansainvälisen yhteistyön konkari. Tällä hetkellä laitos on mukana noin 20 kehitysyhteistyöhankkeessa, joiden yhteenlaskettu arvo Ilmatieteen laitoksen osalta on lähes…
Päästöjen vähentäminen Suomessa parantaisi terveyttä ja säästäisi rahaa – kustannussäästöjä voidaan selvittää laskurilla
Uudessa tutkimuksessa osoitettiin, että päästöjä vähentämällä on mahdollista saada merkittävää taloudellista hyötyä Suomessa. Päästöjen vähentämisestä saatua terveyshyötyä voidaan arvioida rahallisesti suomalaistutkijoiden kehittämällä laskurilla. Huono ilmanlaatu…
Korona puhdisti ilmaa hetkellisesti
Pandemian takia asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua tilapäisesti. Poikkeustilan päättymisen jälkeen pitoisuudet ovat kuitenkin palanneet lähes entiselle tasolleen. Koronapandemian pysäyttämiseksi asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua Suomessakin. Liikenteen…
Jussi Kaurola Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi
Valtioneuvosto on nimittänyt Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi filosofian tohtori Jussi Kaurolan (s. 1962). Virkasuhde on määräaikainen ja se kestää 1.9.2020-31.12.2023. Jussi Kaurola on valmistunut filosofian tohtoriksi…
Ilmatieteen laitos osallistuu jäätä mittaavaan satelliitin suunnitteluun
Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikkö on ollut mukana Euroopan avaruusjärjestön työssä, jossa määritellään Copernicus-ohjelman tulevan satelliitin tehtävät ja suorituskyky. CRISTAL (Copernicus Polar Ice and Snow Topography Altimeter)…
Maan pinnalta tehtävillä kaukokartoitusmittauksilla voidaan selvittää metaanipitoisuuksien vaihteluita ilmakehän eri korkeuksilla
Sodankylän Arktisessa avaruuskeskuksessa mitataan ilmakehän kasvihuonekaasuja FTS-laitteella. Laite mittaa korkealla tarkkuudella Auringon spektriä lähi-infrapuna-aallonpituuksilla. Spektrin piirteistä voidaan laskea kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksia. Perinteisesti…
Ajoneuvopäästöt voivat vähentää luonnollista hiukkasmuodostusta ilmakehässä
Tutkimuksessa syötettiin bensiinikäyttöisen ajoneuvon suoraruiskupolttomoottorin päästöä ja luontoperäistä alfapineeniä muutuntakammioon, jossa auringonvaloa jäljittelevän ultraviolettivalon vaikutuksessa tapahtuvaa hiukkasmuodostusta seurattiin usean tunnin ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että…
Neljä tutkijaa raottaa urapolkujaan, joihin kuuluu väitöskirjoja, tutkimusretkiä ja avaruuslaitteita
Noin joka kolmas Ilmatieteen laitoksella työskentelevästä kolmisensadasta tutkijasta on nainen. Nyt esittelyssä heistä neljä. Minkälaista on olla tutkija? Monipuolista, merkityksellistä, hauskaa, itsenäistä ja jopa luovaa….
Uusi menetelmä haihtuvien terpeenien määrittämiseksi ilmassa
Terpeenit ja niiden reaktiotuotteet vaikuttavat esimerkiksi ilmakehän hapetukseen ja sekundäärisen pienhiukkasten muodostumiseen. Tutkijat kehittivät analyyttisen kemian menetelmän mono-, seskvi- ja diterpeenien määrittämiseksi kaasumaisissa näytteissä. Menetelmän…
Metaanipäästöt ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä
Global Carbon Project -yhteisön julkaiseman tutkimuksen mukaan ilmakehän metaani saavutti 1 857 biljoonasosan (ppb) pitoisuuden vuonna 2018, mikä on noin 2,6 kertaa enemmän kuin esiteollisella…
Finnish site 
Global site