Kesä-heinäkuussa 2021 rekisteröitiin Husön biologisen tutkimusaseman edustalla Ahvenanmaalla kaksi merellistä lämpöaaltoa. Ensimmäinen jakso (5.–13.6.) kesti 9 päivää ja toinen (20.6.–18.7.) 29 päivää. Yhteensä nämä merelliset lämpöaallot kattoivat yli puolet (62 prosenttia) kesä-heinäkuun 2021 päivistä. Meriveden lämpötila oli keskimäärin 3,5 °C ja enimmillään jopa 5 °C korkeampi kuin vastaavan ajanjakson keskiarvo vuosina 2005–2021. Nyt mitatut intensiteetit edustavat voimakkaimpia Husön biologisella asemalla rekisteröityjä lämpöaaltoja. Mittaushistorian voimakkain lämpöaalto havaittiin kesäkuussa 2020.
Merellinen lämpöaalto tarkoittaa vähintään viiden peräkkäisen päivän mittaista jaksoa, jonka aikana meriveden lämpötila ylittää 90. prosenttipisteen eli persentiilin. Persentiili määräytyy paikallisen mittaustiedon mukaan ja perustuu tavallisesti vähintään 30 vuoden mittaushistoriaan. Husön biologisella asemalla on meriveden lämpötilaa mitattu loggerilla laiturin vieressä metrin syvyydessä jäättömään aikaan aina vuodesta 2005 lähtien. Mittausdataa on siis kertynyt 16 vuoden ajalta.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Itämeri kuuluu merialueisiin, joilla pintaveden lämpötila nousee tällä hetkellä nopeimmin. Lämpötilan nousu on tärkeimpiä merellisten lämpöaaltojen esiintymiseen, kestoon ja intensiteettiin vaikuttavia tekijöitä, joten sen seuraukset ovat Itämerellä tulevaisuudessa todennäköisesti entistäkin selvempiä. – Vaihtelun ja ääri-ilmiöiden lisääntyminen, voimistuminen ja esiintymistiheys voivat muodostaa uhkan lajistolle ja ekosysteemeille sekä vahvistaa perustasojen muuttumisen kielteisiä vaikutuksia. Merelliset lämpöaallot vaikuttavat eliöiden fysiologiaan, kasvuun, lisääntymiseen ja selviytymiseen, mikä puolestaan saattaa johtaa lajiston ja monimuotoisuuden muuttumiseen sekä ekosysteemien rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin, toteaa Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian apulaisprofessori Christian Pansch-Hattich.
Lähde: Åbo Akademi
Finnish site 
Global site