Suuri vaje mielenterveyspalveluissa vaikuttaa työkyvyttömyyden ehkäisyyn

Mielenterveyssyistä alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet olivat lievässä laskussa viime vuonna. Varhaisen vaiheen oikealla hoidolla ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluilla ehkäistään työkyvyttömyyttä ja voidaan välttää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen.

Kevan tuoreet työkyvyttömyyseläketilastot julkiselta alalta kertovat myönteisestä käänteestä, kun mielenterveyssyistä alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet kääntyivät laskuun viime vuonna. Syiksi eläkemäärien laskuun on arveltu mm. sitä, että ihmiset olisivat terveempiä, hakemuksia työkyvyttömyysseläkkeestä ei tulisi yhtä paljon tai että niitä hylätään aikaisempaa enemmän. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ilmiöstä ei voida kuitenkaan vielä vetää.

Masennus on ollut suurin yksittäinen sairausperuste julkisen alan työkyvyttömyyseläköitymiseen. – Pienistä positiivisista signaaleista huolimatta masennus on eittämättä yhä merkittävä työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus työikäisten ihmisten keskuudessa. Vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta mielenterveyshäiriöiden aiheuttama palvelutarve on muuttunut yhteiskunnallisten muutosten myötä, jotka haastavat ihmisten jaksamista. Apua haetaan entistä enemmän, mutta palvelujärjestelmät eivät ole onnistuneet mukautumaan lisääntyneeseen kysyntään, toteaa Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä.

Hoidoksi tarjotaan usein vain sairauslomaa ja lääkkeitä näyttöön perustuvien, strukturoitujen ja vaikuttavaksi osoitettujen terapeuttisten vaihtoehtojen puuttuessa valikosta. Ilmiö näkyy työeläkeyhtiössä siten, että valitettavan usein tulee vastaan kuntoutustuki- ja eläkehakemuksia, joissa masennuksen hoito on ollut sairauslomalla olemista, muutaman lääkkeen kokeilua sekä yksittäisiä käyntejä psykiatrisen sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla.

Lievissä ja keskivaikeissa masennuksissa pitäisi tarkkaan harkita, pystytäänkö mm. työn muokkauksella ylläpitämään työ- tai osatyökykyisyyttä niin, ettei kokoaikaista sairauslomaa tarvittaisikaan, eläkeratkaisuista puhumattakaan. – Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa tapahtunut taittuminen on hyvä uutinen ja suunta oikea, mutta eläkealkavuus ei pienene itsestään. Asiaan pitää jatkossakin kiinnittää huomiota ja varmistaa hyvän kehityksen jatkuminen. Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa on tapahtunut paljon hyvää kehitystä työkykyjohtamisessa, ja tätä työtä on syytä jatkaa, Metsä sanoo.

Lähde: Keva 

Author: Saara Teirikko