Nuorten hyvinvoinnilla tai hyvinvoinnin vajeilla on laajoja ja pitkäkestoisia seurauksia niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Hyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään koronakriisin kaltaisessa yhteiskuntaa koettelevassa tilanteessa. Poikkeusolot -nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja raportoi nuorten hyvinvointia korona-aikana tarkastelevan tutkimushankkeen tulokset. Sarjan kuudennessa osassa selvitetään nuorten yleistä elämään tyytyväisyyttä, eli nuorten kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Artikkelissa Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Jenni Lahtinen ja Sami Myllyniemi peilaavat tutkimushankkeen aineistoja alkuvuonna 2020 juuri ennen pandemian Suomeen rantautumista kerätyn Nuorisobarometrin aineistoon. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/poikkeusolot
Vertailu osoittaa, että 15–25-vuotiaiden nuorten tyytyväisyydessä elämään on tapahtunut Nuorisobarometrin mittaushistorian voimakkain lasku. 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys elämään on laskenut 0,5 kouluarvosanan verran korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana, ollen nyt kouluarvosana-asteikolla 8,0. Näin matalaa elämään tyytyväisyyden tasoa ei ole mitattu Nuorisobarometreissa kertaakaan sitten vuoden 1997, jolloin elämään tyytyväisyyttä alettiin seurata. Elämään tyytyväisyyden keskiarvot ovat laskeneet erityisesti tyttöjen sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien keskuudessa.
Lahtinen ja Myllyniemi selvittivät myös korona-ajan elämäntyytyväisyyttä eri vastaajaryhmissä. Analyysin tulokset osoittavat, että korona-aikana eri vastaajaryhmissä vähiten tyytyväisiä elämäänsä ovat olleet tytöt, 15–25-vuotiaat, heikosti toimeentulevat, korkeakouluopiskelijat, työttömät sekä yksin asuvat. Vastaavasti tyytyväisimpiä elämäänsä eri vastaajaryhmissä ovat olleet pojat, 12–14-vuotiaat, hyvin toimeentulevat, peruskoululaiset ja huoltajien kanssa asuvat. Artikkelista selviää myös, että nuorten suhteutuminen etäopetukseen sekä sosiaalisia kontakteja koskeviin rajoituksiin on voimakkaasti yhteydessä tyytyväisyyteen. Niiden nuorten elämäntyytyväisyys, jotka ovat kokeneet kyseisten rajoitustoimien vaikutukset kielteisesti, on selvästi matalampi kuin niiden, jotka eivät ole kokeneet rajoitustoimilla olleen vaikutuksia omaan elämäänsä.
Rajoitustoimien koettujen vaikutusten seurantatutkimus onkin koronatilanteen edetessä yhä tärkeämpää, jotta yhteiskunta- ja nuorisopoliittisella päätöksenteolla olisi tutkittua tietoa tuekseen. Tulevaisuudessa tulemme näkemään, ovatko nyt havaitut elämäntyytyväisyyden tasot hetkellisiä notkahduksia, vai jääkö tyytyväisyys pidemmäksi aikaa matalammalle tasolle. Täysipainoista nuoruutta ei voi elää vain etänä, eikä havaitun koetun hyvinvoinnin laskun pitäisi tässä valossa olla suuri yllätys, kiteyttävät tutkijat.
Lähde: Nuorisotutkimusverkosto
Global site 
Finnish site