Avainsana: WWF Suomi

Itämeren vesi oli sata vuotta sitten selvästi kirkkaampaa kuin nykyään. Myös järvissä ja joissa vesi saattaa näyttää samealta. Samentumisen taustalla on rehevöityminen, jota onneksi voidaan…

Monimuotoinen luonto ja puhdas ympäristö on otettava tavoitteeksi Suomen kehityspolitiikassa, sanoo ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen. Viimeisen vuoden aikana on nostettu yhä useammin esille ympäristön ja luonnon…

Kiiltokakadujen hiljattain kuoriutuneet poikaset tuovat toivoa elämän elpymisestä Australian Kangaroo Islandilla. Viime talviset massiiviset maastopalot tuhosivat jopa puolet ainutlaatuisen saaren luonnosta, mutta pesäpöntöt auttoivat lintuja…

COVID-19-pandemia on pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Koronakriisi osoittaa, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista hyvinkin lyhyessä ajassa. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei kuitenkaan ole toivottavaa, vaan…

WWF:n ja K-ryhmän K-Kalapolut-yhteistyö uhanalaisten vaelluskalojen hyväksi käynnistyy pienpoikastarkkailuilla kohteissa, joita on kunnostettu aiemmilla kausilla. Koronavirustilanteen salliessa kunnostustalkoot käynnistyvät syksyllä. Yksi pienpoikastarkkailun kohteista on Hollolan Ylösjoki,…

WWF jakaa vuoden 2020 Panda-palkinnon hankkeelle, jossa kartoitetaan luonnoltaan arvokkaita metsiä. Kartoituksia tehdään pääosin valtion sekä suurten metsäyhtiöiden omistamilla alueilla. Arvometsiä sijaitsee eri puolilla Suomea,…

Hallitus päätti tiistaina vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä, joka on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. WWF:n näkemyksen mukaan lisätalousarvioesitys ei huomioi riittävästi kestävyyskriteereitä, joiden tärkeyttä on nostettu esiin…

WWF:n Norppalive on päättynyt tältä vuodelta. Suoraa lähetystä katseltiin 1,2 miljoonaa kertaa. WWF:n lähetys sääksen pesältä jatkuu kesän ajan. WWF:n Norppaliven viides tuotantokausi alkoi 1….

Kokosimme viisi saavutusta, jotka kertovat työstämme yhdessä yrityskumppaneidemme kanssa. Viime tilikaudella työskentelimme muun muassa metsätalouden kestävyyden lisäämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vaelluskalojen suojelemiseksi. 1. Suojelimme uhanalaisten…

Yhä useampi luonnoltaan ja virkistysarvoltaan tärkeä metsä on uhattuna suurten hakkuumäärien takia. Tänään (27.5.) julkaistu WWF:n Metsävaikuttamisopas antaa konkreettisia ohjeita siihen, miten kuka tahansa voi…

Evon alueelle Hämeenlinnaan esitetään perustettavaksi maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto. Evolla on Etelä-Suomen mittakaavassa erittäin laaja ja arvokas vanhojen metsien kokonaisuus, jonka luonnonsuojelulliset arvot ovat huomattavat. Uusi…

WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle rapukantojen heikentyneen tilan…

Sulavat jää- ja lumimassat saavat vesistöt tulvimaan yli äyräidensä. Näky on tuttu Suomen keväässä etenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta tänä vuonna suurimmat tulvahuiput sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaalle…

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 20.5.2020 luonnon monimuotoisuutta ja ruuan tuotantoa koskevat tiekartat tulevalle vuosikymmenelle. Tilanteessa, jossa koronaviruskriisi on tuonut yhä selvemmin näkyviin luonnon ja ihmisten…

Minkki ja supikoira eivät kuulu Suomen luontoon. Pohjoisamerikkalainen minkki on näätäeläin, joka on karannut Suomen luontoon turkistarhoilta. Supikoira on puolestaan alun perin kotoisin Itä-Aasiasta. Molemmat…

Minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraspetoja, jotka ovat yleistyneet Itämeren rannikolla ja saaristossa. Vieraspedot aiheuttavat suurta tuhoa vesilinnuille, kuten viime vuosina huolestuttavasti taantuneelle haahkalle. Minkki…

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board, WWF Suomi ja Pohjois-Savon ely-keskus ovat käynnistäneet Äänekoskella sijaitsevan Mämmenkosken kalataloudellisen kunnostuksen. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa kalojen nousu Kuhnamosta Ala-Keiteleeseen…

Vesivoimapato tai väärin asennettu tierumpu. Muun muassa nämä ja monet muut esteet patoavat jokiamme turhaan niin, että vaelluskalat eivät pääse nousemaan vesistöihin lisääntymään ja elämään….

Hyvin monien lintujen pesintä epäonnistuu loppukevään ja kesän aikana tehtävien hakkuiden takia. WWF:n mielestä pesimäkaudella tehtäviä hakkuita on rajoitettava laissa. Suurin osa linnuista pesii huhtikuun…

Luonnon monimuotoisuus on huomioitava koronakriisin elvytystoimissa, kirjoittaa WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder. Koronavirus on koetellut maailmaa mittavin seurauksin. Kun raivaamme tietä ulos koronakriisistä, meidän pitää ehdottomasti…