Patojen purkamisella saavutetaan monenlaista hyötyä vesiekosysteemille

Pienpatojen purkaminen on tehokas keino ennallistaa virtavesien jokijatkumoa ja koko vesiekosysteemin monimuotoisuutta. Vesiympäristön palautuessa lähemmäksi luonnontilaa myös kaloilla, selkärangattomilla, kasveilla ja mikrobeilla on mahdollisuus ennallistua. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKEn laatima raportti tarjoaa kattavan paketin tutkimustietoa patojen purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta.

Suomen virtavesissä on yli 5000 eri käyttötarkoituksiin rakennettua patoa, joista noin 700 rakennetta liittyy vesivoimatuotantoon. Valtaosa vesivoimalaitoksista on hyvin pieniä, teholtaan alle yhden megawatin tuotantolaitoksia. Aivan viime vuosina Suomessakin on purettu muutamia pienpatoja, mutta tutkimustietoa purkamisen ekologisesta vaikuttavuudesta ei ole ollut vielä saatavilla.

Pienpatojen, myllyrakenteiden, suisteiden ja muiden vesistörakenteiden purkaminen mahdollistaa parhaimmillaan kalojen vaellukset elinympäristöstä toiseen esimerkiksi kuivuuden, lämpimien ajanjaksojen tai veden jäätymisen aikaan. Tämä on tärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Purkamisen yhteydessä kohde kunnostetaan usein esimerkiksi vaelluskaloille soveltuvaksi lisääntymisympäristöksi. Vaelluskalojen kannalta purkukohteita tulisi löytää ensisijaisesti vesistöistä, missä on vielä olemassa alkuperäistä kalakantaa ja lisääntymisen onnistumisen edellyttämä riittävän hyvä vedenlaatu.

Raportin A-osio on yhteenveto kansainvälisistä tutkimustuloksista, jotka koskevat patoamisen ja patojen purkamisen ekologisia vaikutuksia virtavesiekosysteemeissä. B-osiossa käydään läpi esimerkinomaisesti, mitä ympäristötekijöitä voitaisiin huomioida päätöksenteossa. Raporttia täydennettiin lyhyillä katsauksilla, jotka koskivat kohteiden virkistyskäyttöarvon ja voimalaitoksien taloudellisen arvon selvityksiä. Näiden seikkojen lisäksi päätöksenteossa on aina huomioitava esimerkiksi tulvasuojeluun, maankäyttöön ja kulttuuriperintöön liittyviä asioita, mutta näitä ei käsitelty tässä raportissa.

Lähde: SYKE 

Author: Saara Teirikko