Liikenteen, lämmityksen sekä maatalouden päästöjen vähentämisessä keskeistä oikeudenmukaisuus, kustannustehokkuus ja linjakkuus EU-tason toimien kanssa

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina 3.5. Kokouksen aiheena oli ilmastosuunnitelma vuoteen 2035.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että se vastaa osaltaan tähän tavoitteeseen. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista ns. taakanjakosektoria. Tähän kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt.

Keskustelussa nousivat esiin erityisesti ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet, toimien kustannustehokkuus sekä Suomen politiikan linjaaminen koherentisti EU-tason politiikan kanssa. Kesäkuussa EU-komission odotetaan antavan ison lainsäädäntöpaketin, jolla toimeenpannaan EU:n tavoitetta vähentää päästäjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa käsiteltiin paitsi eri sektoreiden näkökulmasta myös eri sukupolvien näkökulmasta. Yleisesti keskustelussa todettiin, että ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus on jäänyt ilmastopoliittisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle, kun on keskitytty yksittäisten toimien reiluuteen.

Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että osallisuus ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Tärkeänä pidettiin sitä, että jokainen toimija näkisi oman roolinsa hiilineutraalin Suomen rakentamisessa ja ymmärtäisi, miten voi vähentää omia päästöjään. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että ilmastotoimien kytkennät muihin tavoitteisiin, kuten luontokadon pysäyttämiseen, tunnistetaan myös ilmastosuunnitelmassa.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kuuli kokouksessaan ilmastotoimien reiluutta ja tehokkuutta arvioineen kansalaisraadin viestejä. Turun yliopiston tutkijat järjestivät kansalaisraadin huhtikuussa 2021. Raati julkaisi työnsä päätteeksi julkilausuman. Julkilausumassa raati korosti muun muassa, että päästövähennystoimien vaikutukset luontoon, ilmastoon ja ihmisten talouteen tulisi huomioida laajasti. Verovaroja julkishallinnossa ja kunnissa tulisi ohjata ilmastoystävälliseen asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Raati myös totesi, että asumisen ja toiminnan pitäisi olla mahdollista joka puolella Suomea vastedeskin. Tuloksia hyödynnetään ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Lähde: Valtioneuvoston viestintäosasto / Ympäristöministeriö 

Author: Saara Teirikko