Helsinki tekee nopeita kokeiluja tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan hyödyntämiseksi kaupungin palveluissa

Helsingin kaupunki kehittää sisäisiä innovaatioita kaupungin Kokeilukiihdyttämössä, jonka toiminta alkoi syksyllä 2019. Tammikuussa 2021 kaupungilla valmistui järjestyksessään toinen nopeiden kokeilujen kampanja, jossa testattiin käytännössä kymmentä kaupungin työntekijöiden ideaa tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan käyttöön. Yhteensä kahteen kampanjakierrokseen on saatu kaupungin henkilöstöltä yli 60 kokeiluehdotusta, joista kokeiluvaiheeseen on edennyt 17. Määrä kertoo, että Helsingin kaupunkiorganisaatiossa on laajaa kiinnostusta oppia tekoälyn mahdollisuuksista. Monipuolisia kokeiluja tehtiin tuoreessa kampanjassa muun muassa oppilastietojen laaduntarkkailusta virkamatka-asioiden hoitamisen chatbotiin.

Kokeiluvaiheeseen edenneet ehdotukset saivat 10 000 euron rahoituksen kokeilun toteuttamiseksi yhdessä yrityskumppaneiden kanssa. Kaupungin tavoitteena on olla kokeiluissaan oikeasti nopea, sillä ideasta toteutukseen halutaan päästä parhaimmillaan 90 päivässä. Huomionarvoista on, että kokeilukampanja toteutettiin koronarajoitusten takia täysin virtuaalisesti. Kokeiluhaku oli avoinna touko-kesäkuussa 2020 ja kokeilut tehtiin syksyn 2020 aikana.

Helsingin kaupungin digitalisaatiokehityksen lähtökohtana on, että palvelujen digitalisaatiolla pyritään helpottamaan helsinkiläisten arkea ja että kaupunkilaiset löytäisivät palvelut nykyistä paremmin. Sama koskee myös kaupungin työntekijöitä: digitalisaatio helpottaa päivittäistä työntekoa automatisoimalla rutiinitehtäviä. Tässä tekoälyavusteisilla suosittelijoilla, chatboteilla ja vaikkapa sähköisten allekirjoitusten tunnistamisella koneavusteisesti voi tulevaisuudessa olla iso merkitys.

Tekoälykokeilu- ja ohjelmistorobotiikkakokeilujen tekijät huomasivat usein, että tekoäly on yhtä älykäs kuin sen opettaja. Ihmistä tarvitaan opettamaan konetta ja vinoumat datassa tai koneen opettajan ajattelussa näkyvät myös tekoälyn toiminnassa. Tekoälyyn perustuvaa palvelua tai tuotetta tulisikin heti hankkeen alussa arvioida eri näkökulmista. Näistä näkökulmista asiakasnäkökulma on keskeisin, jotta tuloksena olisi selkeä ja helppokäyttöinen tuote. Hankalaa ja epäloogista palvelua ei käytä lopulta kukaan.

Kokeiluissa tärkeänä kriteerinä on ollut, että niistä kertyneet opit on dokumentoitu ja jaettu koko kaupunkiorganisaation käyttöön. Näin seuraavat tekoälykehittäjät voivat paremmin välttää haasteellisimmat paikat muun muassa hankinnoissa ja tietosuojakysymyksissä, joihin ensimmäiset kokeilijat ovat joutuneet törmäämään.

Samaan aikaan keskeistä on tekoälyavusteisten palvelujen toimintalogiikan läpinäkyvyys. Tekoälyavusteiset palvelut mahdollistavat kaupungin työntekijöille suuria aikasäästöjä ja varsinkin suosittelualgoritmeille on löydettävissä jo nyt paljon potentiaalisia kohteita esimerkiksi kirjastopalveluissa ja kaupungin kurssitarjonnassa. Kokeiluista on myös tärkeää tunnistaa, mitkä tekniset ratkaisut voisivat toimia laajemminkin kaupunkiorganisaatiossa. Näin kaupunki voi saada tekoälystä mahdollisimman laajan hyödyn.

Lähde: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia 

Author: Tuula Pohjola