WWF rakentaa Inkooseen luonnonmukaistetun uoman

Ympäristöjärjestö WWF rakentaa Inkoon Västerskogeniin luonnonmukaistetun uoman, jonka varrelle tehdään kaksi laskeutusallasta. Luonnonmukaisesti mutkitteleva uoma ja laskeutusaltaat vähentävät Inkoonjoen ja Itämeren rehevöitymistä. Kohde on jatkoa viime kesänä rakennetulle Mossanin kosteikolle.

WWF rakentaa Inkoon Västerskogeniin luonnonmukaisesti mutkittelevan uoman suoran ojan tilalle. Työ tehdään osana WWF:n VALUTA-hanketta. Mutkitteleva uoma hidastaa veden virtausta, mikä tasaa tulvahuippuja ja vähentää uoman eroosiota. Tulvat vievät pelloille noustessaan runsaasti ravinteita ja kiintoainetta vesistöihin. Uoman varrelle kaivettavat kaksi laskeutusallasta lisäävät uoman tilavuutta, mikä osaltaan vähentää tulvimista alavirran puolella. Laskeutusaltaiden pohjalle kertyy vedestä kiintoainetta ja ravinteita, jolloin altaat puhdistavat vettä.

Vesienhallintaa on tärkeää parantaa, sillä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien lisääntyneiden sateiden myötä myös jokiin päätyvä ravinnekuorma kasvaa. Historian saatossa tehtyjen ojitusten takia vettä pidättävät rakenteet kuten suot, kosteikot ja tulvatasanteet ovat pitkälti hävinneet ja uomat ruopattu suoriksi.

”Ojitusten ja vettä pidättävien rakenteiden puutteesta johtuen Inkoonjoen alue kärsii tulvista. Lisäksi joen ekologinen tila on ainoastaan tyydyttävä, ja Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila välttävä. Tilanne on surkea, sillä Suomi on sitoutunut saavuttamaan kaikissa vesistöissään hyvän ekologisen tilan vuoteen 2027 mennessä”, WWF:n Valuta-hanketta vetävä Viivi Kaasonen sanoo.

Luonnonmukaistettu uoma on osa suurempaa vesienhallintakokonaisuutta, sillä uoman eteläpuolelle rakennettiin kesällä 2021 noin 2,6 hehtaarin kokoinen Mossanin kosteikko. Kosteikko, luonnonmukaistettu uoma sekä laskeutusaltaat ovat mainio tapa käyttää hyödyksi maa, joka ei sovellu viljelykäyttöön liiallisen kosteuden vuoksi. Inkoonjoen alueella on tehty Mossanin kosteikon ja uoman lisäksi runsaasti muitakin vesienhallintaa parantavia ratkaisuja, mutta vastaavia kohteita tarvitaan vielä lisää.

Lähde: WWF Suomi

Author: Tuula Pohjola