”Norjalaisten Nobel”, noin 600 000 euron arvoinen Holberg-palkinto myönnettiin perjantaina Martha Nussbaumille. Helsingin yliopiston Daria Gritsenko palkittiin samassa tilaisuudessa nuoren tutkijan Nils Klim -palkinnolla.
Norjan tutkimus- ja opetusministeriön ja Bergenin yliopiston nimeämä palkintotoimikunta myönsi perjantaina Holberg-palkinnon, joka on kansainvälisesti suurimpia ihmistieteiden edustajalle jaettuja palkintoja. Sen ovat aiemmin vastaanottaneet elämäntyöstään sellaiset filosofian ja yhteiskuntatieteiden huippunimet kuin Julia Kristeva, Jürgen Habermas ja Manuell Castells. Holberg-palkinnon lisäksi vuosittain jaetaan tunnustus myös lupaavalle nuorelle tutkijalle. Tämän Nils Klim -palkinnon sai perjantaina Helsingin yliopiston apulaisprofessori Daria Gritsenko.
Gritsenkon tutkimus yhdistää datatieteiden tutkimusmenetelmiä politiikan ja yhteiskunnan tutkimukseen ratkoakseen kestävän kehityksen ongelmakohtia. Avainsana on monen korvaan vieraalta kalskahtava ympäristöhallinta. – Ympäristöhallinnalla tarkoitetaan päätöksentekoa, koordinointia ja valvontaa, joka ottaa huomioon kaikki osapuolet. Puutteellinen ympäristöhallinta voi johtaa esimerkiksi siihen, että paikallisten elinkeinojen tai asukkaiden tarpeet ohitetaan. Silloin nämä eivät sitoudu tavoitteisiin, eikä toivottua lopputulosta saavuteta, selittää Gritsenko.
Sama pätee niin Itämeren kauppamerenkulun kehittämiseen, satamien polttoainejakelun puhdistamiseen, paikallisen aurinkovoimalan käyttöönottoon Siperiassa tai Arktisen alueen luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun jokaisella on mahdollisuus voittaa edes jotakin, mutta vaikka ajatuksen tasolla löytyisi yhteisymmärrys, käytännössä usein puuttuu taho, joka huolehtisi että tavoitteeseen päästään.
–Tärkeää on myös huomata, että samat ratkaisut eivät päde kaikkialla: uusiutuvan energian strategia, joka toimii Alaskassa, ei välttämättä toimi Jakutiassa, vaikka teknologia olisi samaa, eikä konttilaivojen hallintokäytäntöjä voi suoraan soveltaa öljytankkereihin. Yhteiskunnallinen ja elinkeinokohtainen konteksti sekä paikallinen kulttuuri vaikuttavat aina. Vaikka puhumme globaaleista ongelmista, ratkaisut täytyy viedä paikallistasolle, Gritsenko muistuttaa.
Nils Klim -palkintolautakunnan puheenjohtaja Ástráður Eysteinsson kiittää Gritsenkoa ennakkoluulottomasta tutkimusotteesta. Nuori apulaisprofessori ei väheksy ongelmia, mutta kääntää katseensa silti mieluummin onnistumisiin. Tutkimalla tapauksia, joissa vaikeista lähtökohdista on päästy ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta hyviin tai vähintään tyydyttäviin ratkaisuihin, hän on tunnistanut toimivia strategioita ja toimintatapoja, jotka kestävät aikaa. helsin–Toivoa on! Tiedämme koko ajan enemmän kestävän kehityksen ja hyvän ympäristöhallinnan ehdoista, ja monet tekevät niiden eteen töitä niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin, lupaa Gritsenko.
Lähde: Helsingin yliopisto
Global site 
Finnish site