EU:n elpymisvälineen rahojen tehokas käyttö on suuri haaste Suomelle ja muille EU-maille. Rahoituksella haetaan sekä talouden elvyttämistä että uudistamista. Julkisilla investoinneilla voidaan edistää kumpaakin tavoitetta, mutta aina ne eivät kohtaa, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti. Alueellisen ja paikallisen tason toimijoilla on elvytyksen toteuttamisessa merkittävä rooli.
Raportissa tarkastellaan elvytystä ja sen tehokasta toteuttamista, erityisesti niin sanotun vihreän siirtymän ja aluetalouden näkökulmasta. Elvytyspaketin toimia ei pitäisi arvioida pelkästään lyhyen aikavälin työllisyysvaikutusten perusteella. Pitäisi kiinnittää huomiota myös pitkän aikavälin vaikutuksiin ja siihen, miten toimet vaikuttavat talouden uudistumiseen, esimerkiksi digitalisaatioon ja vihreään siirtymään.
Elvytyksen toteuttamisessa alue- ja paikallisen tason toimijoilla on tärkeä rooli jo siksi, että ne muodostavat suuren osan julkisen sektorin menoista ja investoinneista. ”Rahoja ei pidä jakaa toimenpiteiden sisällä alueiden kesken tasan, vaan kohdentaa ne alueiden tarpeiden ja potentiaalin mukaan.”, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari. Alueellisten toimijoiden keskeinen rooli korostaa hallinnon eri tasojen suunnittelun ja koordinaation tärkeyttä.
Nopein tapa käynnistää julkisia investointeja on aloittaa korjausinvestoinneista, esimerkiksi tieverkon tai rakennusten kunnostamisesta. Niillä ei kuitenkaan taloutta uudisteta. Digisiirtymään auttavat tietoliikenneinvestoinnit, mutta ne eivät yksin riitä. Tehokkaassa rahojen käytössä yhdistyvät toisiaan tukevat toimet ja aiemman osaamisen hyödyntäminen.
Tutkimuksen mukaan ns. vihreä elvytys ei ole ihmelääke ja arviot sen työllisyysvaikutuksista vaihtelevat aiemmissa tutkimuksissa melko paljon. Vaikutukset riippuvat muun muassa työvoiman osaamisesta. Vihreän elvytyksen vaikutuksia tulisi tarkastella pidemmällä aikavälillä, koska tutkimusten mukaan esimerkiksi sen työllisyysvaikutukset eivät toteudu välttämättä yhtä nopeasti kuin muilla elvytystoimilla. Pitkällä aikavälillä ne sen sijaan ovat verrannollisia tai jopa parempia.
Vihreässäkin elvytyksessä tehokkainta on rakentaa olemassa olevan osaamisen varaan. Näin elvytysvaikutukset ovat suurempia. Suomessa biotalouden osaamista on ennestään, mutta metsäteollisuuden jalostusarvo kaipaisi nostamista. Metsäteollisuuden tuotannon arvo voisi jopa kaksinkertaistua panostamalla korkean lisäarvon biotuotteisiin.
Koko tutkimusraportti “Aluetalouden ja vihreän siirtymän elvytysinstrumentit, PTT raportteja 270” on julkaistu PTT:n kotisivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/aluetalouden-ja-vihrean-siirtyman-elpymisinstrumentit.html. Raportin tekoa on tukenut Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK.
Lähde: PTT
Global site 
Finnish site