Petokaloilla, kuten hauella, on todettu olevan vesistöjen ravintoketjuissa tärkeä rooli muiden lajien runsauden säätelyssä ja myös vesien hyvän kunnon ylläpitäjänä. Petokalat saalistavat ruuakseen pienempiä, usein eläinplanktonia ravintonaan käyttäviä kaloja. Kun pikkukalojen määrä pysyy vesistössä kohtuullisena, myös vesien pikkueläimiä, eläinplanktonia, on vedessä riittävästi syömään ja pitämään kurissa mikroskooppisten pienlevien, eli kasviplanktonin, määrän kasvua. Siten hyvinvoivat petokalakannat pitävät välillisesti levien kasvua kurissa ja vähentävät rehevöitymisen näkyviä haittavaikutuksia.
Onnistunut lisääntyminen on tärkeä edellytys kalakannan uusiutumiselle ja elinvoimaisten petokalakantojen säilymiselle. Hauelle sopivien kutualueiden määrä on vähentynyt muun muassa rantojen rakentamisen ja rehevöitymisen seurausten esimerkiksi rantojen umpeenkasvun ja levättymisen vuoksi. Myös haukikannoissa on paikoin havaittu taantumista sekä Suomessa, että Ruotsista.
SEABASED-hankkeessa rakennetaan Ruotsin Linköpingin alueelle yhtenä rehevöitymisen vähentämistä tukevana toimena haukitehdas, eli hauen lisääntymisalueeksi soveltuva pienkosteikko. Kosteikon vedenalaisen kasvillisuuden seassa on hauelle hyvät lisääntymisolosuhteet, ja poikasille enemmän ravintoa ja suojaa isommilta petokaloilta. Lisäksi pilottialueelta hoitokalastetaan kolmipiikkiä, joka on lisääntymisalueilla hauenkudun ja -poikasten tehokas saalistaja. Toimien tavoitteena on tukea petokalakantojen kasvua alueella vesien paremman tilan saavuttamiseksi. Oikein toteutettuna kosteikon kasvillisuus myös sitoo maalta valumavesien mukana vesistöön päätyvää irtoainesta ja ravinteita. Ruotsissa on myös aiemmin toteutettu vastaavanlaisia haukitehtaita hyvin tuloksin. BalticSea2020 -säätiön tilaaman seurantatutkimuksen alustavat tulokset näyttävät, että aikuisten haukien määrä on jopa tuplaantunut haukitehtaiden läheisyydessä verrattuna verrokkialueisiin. Suomessa haukitehtaita rakentaa myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Lue lisää järjestön sivuilta.
Lähde: John Nurmisen Säätiö
Finnish site 
Global site