Mistä rahat kotimaiseen rokotekehittelyyn?

Jotta suomalaiset hankkeet koronavirusrokotteen kehittämiseksi voisivat jatkua, myöhempiin työskentelyvaiheisiin on saatava lisärahoitusta. Koska ylipistoissa tehdään koronatilanteen vuoksi vain välttämätöntä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, Tampereella on pystytty irrottamaan ihmisiä rokotehankkeeseen erityisesti apulaisprofessori Vesa Hytösen ja laboratoriojohtaja Vesna Blazevicin ryhmistä. Rokoteimmunologia on yksi Tampereen yliopiston painopistealueita, ja senkin vuoksi toimintaan on pystytty resurssoimaan henkilöstöä.

Professori Mika Rämetin mukaan alkuvaiheen kustannukset eivät ole isot. Nykyisellä rahoituksella päästään kohtalaisen kivuttomasti siihen asti, että pystytään eläinkokeissa katsomaan, muodostuuko rokotteella toivottu immuunivaste. – Siitä eteenpäin alkaa hintalappu kasvaa. Kun katsotaan vaikutusta tuhansilla ihmisillä, pitää olla jo isompia harteita taustalla.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala kertoo, että rokotetta on toistaiseksi tehty geenilääkkeiden tutkimukseen, valmistukseen ja kloonaukseen jo aiemmin myönnetyillä varoilla. – Minun lisäkseni Kari Alitalo on akatemiaprofessori, ja meillä on akatemiaprofessorin tutkimuskuluihin tietty määrä rahaa joka vuodelle, hän lisää.
Alkuvaihe menee Ylä-Herttualan mukaan olemassaolevalla akatemisella rahoituksella, mutta eläinkoevaiheesta eteenpäin tarvitaan lisärahoitusta. Hakemuksia on vireillä. – Kyllä se (rahoitus) jostain kaivetaan, en epäile hetkeäkään.

Lähde: STT

Author: Tuula Pohjola