Helikopteri levitti torstaina kalkkikiveä pahoin rehevöityneelle merenlahdelle Naantalin Rymättylässä. Kolkanlahdella testataan uutta kunnostustoimenpidettä, jonka tavoitteena on sitoa lämpökäsitellyn kalkkikiven avulla fosfori pysyvästi pohjasedimenttiin. Lahdella sisäinen kuormitus on voimakasta, veden vaihtuvuus vähäistä ja sen on todettu kärsivän pahasta happikadosta. John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvarin mukaan menetelmästä on saatu hyviä testituloksia Tukholman yliopiston kokeissa. Kuumakäsitelty kalkkikivi imee itseensä tiukasti veden ja pohjan fosforia.
Kolkanlahdelle levitetty kalkkikivi tuotiin Gotlannista Nordkalkin tehtaalta, missä ainetta kertyy tuotannon sivuvirtana. Kaikkiaan huokoista kalkkikiveä leijaili lahteen 8 000 kiloa vesistön syvimpään kohtaan. Tavoitteena oli saada materiaalia 100 grammaa neliömetrille. Toimenpiteestä ei Marjukka Porvarin mukaan aiheudu pysyviä haittoja merialueen tai rantojen käytölle.
Porvari kertoo, että Itämeren pohjaan ja meriveteen on sitoutunut jopa 1,3 miljoonaa tonnia fosforia ja lisää kertyy joka vuosi. Uuden kunnostusmenetelmän kokeiluun pahoin rehevöitynyt Kolkanlahti on hyvä pilottikohde, koska se on käytännössä katsoen miltei suljettu vesialue. Kun veden vaihtuminen lahdessa on vähäistä, kunnostustoimen vaikutuksia on helpompi seurata.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun menetelmää testataan Suomessa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnittelija, merigeologi Irma Puttonen näyttää lahden keskellä olevaa mittauspoijua. Kalkkikivimateriaalin levityksen jälkeen toimenpiteen vaikutuksia merenpohjaan, veden fosfori- ja happipitoisuuksiin sekä merenlahden tilaan seurataan tarkasti. Ennen kalkitusta vesi oli pari metriä pohjan yläpuolella täysin hapetonta. Nyt kalkituksen jälkeen poijun mittarit lähettävät säännöllisesti tietoja veden muutoksista. Mikäli kunnostusmenetelmä osoittautuu toimivaksi, lahden ravinnepitoisuuksien odotetaan laskevan ja lahden ekologinen tila voisi alkaa vähitellen parantua. Kunnostusmenetelmä on kehitetty Tukholman yliopistossa ja sitä on aiemmin testattu Linköpingin edustalla Ruotsissa.
Aiemmin on kokeiltu poistaa pohjan happea kuluttavaa pintakerrosta imuruoppaamalla, mutta menetelmä on huomattavasti hintavampi kuin kalkkikiven lentolevitys. Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi muutenkin kuin laboratoriossa, Marjukka Porvari näkee sille runsaasti käyttöä.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site