Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia. WWF:n Living Planet -raportin mukaan selkärankaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970, ja Kansainvälinen luontopaneeli (IPBES) arvioi yli miljoonan lajin olevan vaarassa kuolla sukupuuttoon. Myös Suomessa lajien uhanalaistuminen on jatkunut, mikä johtuu muun muassa niiden elinympäristöjen tuhoamisesta. Maailman Talousfoorumin (WEF) mukaan luontokato on yksi suurimmista uhkista maailmantaloudelle. Arvioiden mukaan yli 50 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on suoraan riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista palveluista, kuten puhtaasta vedestä, tuottavasta maatalousmaasta, kasvien pölytyksestä sekä luonnonvaroista.
Lukuisat tiedejulkaisut ovat jo vuosia painottaneet yhteiskuntien perustavanlaatuista riippuvaisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemien toimivuudesta. Viime vuosina tämä näkemys on saanut jalansijaa myös poliitikkojen ja talouspäättäjien keskuudessa. Myös suomalaiset yritykset ovat alkaneet ymmärtää, että luontokato uhkaa niiden liiketoimintaa, selviää WWF Suomen ja Bain & Companyn helmikuussa julkaisemasta raportista Finnish businesses and the biodiversity crisis.
Raportti kuitenkin osoittaa, että yritysten toimet luontokadon pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömiä ja harvoille yrityksille luonnon köyhtymisen ehkäiseminen on strateginen prioriteetti. Kyselyyn osallistui Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä 48. Lisäksi 15 yritystä osallistui syventäviin haastatteluihin. Moni yritys pyrkii jo vähentämään ilmastovaikutuksiaan. Yritysten rooli on kuitenkin yhtä tärkeä luontokadon pysäyttämisessä. Niitä ohjaa yhä vahvemmin myös pakko: sääntely kiristyy, kun päättäjät ovat heränneet vaatimaan yrityksiltä enemmän. Esimerkiksi EU hyväksyi joulukuussa uuden lain, joka estää useiden metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsyn EU-markkinoille.
Pakko on oiva motivaattori sääntelyn kiristyessä, mutta yritysten kannattaa toimia nopeasti ennen kuin vaihtoehtoja ei enää ole. Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät yritykset, jotka kykenevät muokkaamaan toimintaansa harkitusti mutta nopeasti auttaakseen luontokadon pysäyttämisessä ja tunnistaakseen siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet.
Suomalaisten yritysten tulisi keskittyä ensin parantamaan omaa toimintaansa ja minimoitava suorat ja välilliset luontovaikutuksensa. Yksi tärkeimmistä asioista on tuotantoketjussa käytettävien raaka-aineiden alkuperän selvittäminen. Erityisesti yritykset, joiden toiminta on kauempana alkutuotannosta ja luonnonvarojen suorasta hyödyntämisestä, eivät näytä ottavan huomioon luontokatoon liittyviä vaikutuksia arvoketjuissaan kovinkaan huolellisesti. Samalla yrityksiltä tulee odottaa enemmän kuin pelkkää omien luontovaikutusten minimoimista. Luontokadon ja ilmastokriisin ytimessä on luonnonvarojen liiallinen käyttö. Siksi kaiken liiketoiminnan on muututtava lopulta niin, että se on kannattavaa ilman luonnonvarojen ylikulutusta.
On aika nostaa luontokato yhdeksi yritysten strategisista prioriteeteista. Yritysten on hahmotettava, miten niiden toiminta on sovitettavissa yhden planeetan rajoihin. Pian samaa kysyvät aikaisempaa tiukemmin ja yksityiskohtaisemmin myös asiakkaat, työntekijät, omistajat ja rahoittajat. Finnish businesses and the biodiversity crisis -raportin mukaan yrityksillä on erilaisia haasteita edessään. Niillä voi esimerkiksi olla käytettävissään liian vähän tietoa toimintansa luontovaikutuksista, minkä lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistävien aloitteiden arvoa voi olla vaikea osoittaa. Haasteiden edessä ei pidä lamaantua, vaan tärkeintä on tarttua toimeen.
”On välttämätöntä, että yritykset toimivat nyt sen sijaan, että ne odottaisivat ”täydellisen” infrastruktuurin – eli puitteiden, mittarien ja sääntelyn – valmistumista.” Luonnon köyhtymisen ehkäiseminen vaatii muutosta yritysten strategiassa ja toiminnassa. Suomalaisyritykset ovat kuitenkin tottuneet vastaamaan esimerkiksi teknologian, sääntelyn ja kuluttajakysynnän vaihtelun aiheuttamiin muutoksiin toimintaympäristössään, joten niillä on valmiudet toimia luontokadon pysäyttämiseksi.
On välttämätöntä, että yritykset toimivat nyt sen sijaan, että ne odottaisivat ”täydellisen” infrastruktuurin – eli puitteiden, mittarien ja sääntelyn – valmistumista. Edelläkävijät muovaavat työkaluja, mittareita ja tavoitteita itse jo nyt. Luonto köyhtyy ja sen pysäyttämisellä on kiire. Jos yritys silti valitsee odottelun, kilpailijat voivat pian olla jo liian kaukana edellä
Lähde: KL
