Tampereen seudun ammattiopisto Tredun prosessitekniikan opetuksessa käytetään ensi syksystä lähtien raaka-aineena Tampereen ev.lut. seurakunnan Ruokapankin hävikkiruokaa. Ensimmäisenä opetuksessa aletaan hyödyntää hävikkiin päätyviä paistopistetuotteita.
Paistopistetuotteista tehdään oppilaitosympäristössä etanolia (bioetanoli). Opiskelijat hyödyntävät bioetanolia esimerkiksi tuulilasinpesunesteen ja pintadesinfiointiaineen valmistamisessa. – Voi olla, että myös opiskelijoiden valmistaman käsidesin tavallinen etanoli pyritään jatkossa korvaamaan itse valmistetulla bioetanolilla, kertoo prosessitekniikan opettaja Mika Mecklin Tredusta.
Ruokapankin saamista lahjoituksista paistopistetuotteet tulevat Ruokapankille säkeissä, ja tuotteiden käsittely ja jakaminen eteenpäin ruoka-avuksi on osittain haasteellista, jopa mahdotonta. – Kyseessä on siis hävikin hävikki, joka menisi muutoin kaatopaikalle, muistuttaa Ruokapankin elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen.
Tredun ravintola- ja catering-ala ja Ruokapankki tekevät yhteistyötä Tampereen kaupungin KIERTO-hankkeessa kiertotalouden toiminnallisten oppimisympäristöjen kehittämisen ja hävikkiruoan hyödyntämisen parissa. Tällä hetkellä Tredussa on käynnissä oma kiertotalousosaamista kehittävä KEOSKI-hanke, jossa etsitään uudenlaisia tapoja kiertotalouden opettamiseen. – Olemme eri yhteyksissä pohtineet, miten leipää voisi opetuksessa hyödyntää niin, ettei se päätyisi biojätteeksi, toteaa KEOSKI-hankkeen koordinaattori ja Tredun kestävän kehityksen koordinaattori Pia Korhonen.
Raaka-aine ja tarve kohtasivat, kun itsekin KEOSKI-hankkeessa toimiva Mecklin kaipasi monenlaista hävikkileipää prosessitekniikan opetukseen ja kehittämiseen. – Paistopistehävikki on juuri sitä, mitä meillä tarvitaan. Ja koska olemme tuotekehitysvaiheessa, arvostan todella tällaista mahdollisuutta vastaanottaa hävikkituotteita joustavasti, pieniä määriä kerrallaan.
Tredun prosessitekniikan opiskelussa ollaan paraikaa siirtymässä kiertotalouteen, ja hävikkiruoan jatkojalostaminen on luontainen osa siirtymää. – Osa opiskelijoista on tosi innoissaan biotekniikasta ja bioprosesseista. Toisaalta kaikki eivät vielä edes osaa odottaa, että olemme kiertotaloudessa näin pitkällä. Biojätteen hyödyntäminen, esimerkiksi biojätteiden entsymaattinen käsittely, on opiskelijoillekin iso hyppy vaikeampaan.
Ruokapankki saa lahjoituksena noin puoli miljoonaa kiloa elintarvikkeita vuodessa. – Hävikkiä tulee väistämättä, tosin vain murto-osa kaikista vastaanotetuista elintarvikkeista, toteaa Marja Palkonen. Eniten hävikkiä syntyy hedelmistä ja vihanneksista sekä leipomotuotteista. Paistopistetuotteiden lisäksi erityisesti vaaleaa leipää päätyy hävikkiin. – Aina pitää miettiä asioita vähän pidemmälle, ilmastovastuu kuuluu työnkuvaan. Hyvä, että meidänkin hävikkimme voidaan vielä hyödyntää raaka-aineena jossakin muualla.
