Rukiista alkoholijuomia valmistava Kyrö liputtaa ekologisen ja vastuullisen tuotannon puolesta aina etiketeistä alkaen. Kyrön menestys antaa muillekin tavoittelemisen arvoisen esimerkin. Kyrön ruistislaamon syntyhistoria on niin supisuomalainen kuin vain olla voi – kenties yhtä yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Saunan jälkeen nautitaan yleensä kylmää olutta, ei niinkään ruisviskiä, jota viisi Kyrön perustajajäsentä maisteli päättäessään perustaa yrityksen vuonna 2012.
Brändin imagossa korostuvat juurevuus ja suomalainen huumorintaju. Kyrö-nimi viittaa Pohjanmaalla sijaitsevaan Isoonkyröön, jossa tislaamo sijaitsee, ja ruis on keskeinen viljelylajike alueen suurilla viljatiloilla. Rustiikki luonnonläheisyys kuvastuu humoristisesti yrityksen markkinointimateriaalissa ja toistuu myös tuotteiden jykevissä pulloissa, pakkauksissa ja etenkin rohkeissa etiketeissä.
Yksi merkittävistä eroista Kyrön toimintamallin ja muiden, tunnetumpien alkoholibrändien välillä on useiden tuotteiden – ginien ja viskien – valmistaminen saman brändisateenvarjon alla. Brändi oli lähes välitön myyntimenestys kotimarkkinoilla, mutta läpilyönti ulkomailla osoittautui haasteeksi, eikä vähiten sateenvarjomallin vuoksi. ”Tutkiskelimme itseämme ja huomasimme, että tuotteiden nimet ja etiketit olivat haastavia”, Mikko Koskinen sanoo. ”Niiden välittämä viesti oli tuttu kotimarkkinoilla, mutta muualla se oli ehkä hieman vaikeampi hahmottaa. Päätimme tehdä pullojen etiketteihin liittyvää kuluttajatutkimusta, ja olemme ryhtyneet tulosten perusteella toimiin.”
Yritys sai tukea prosessissa suomalaiselta Sense N Insight -tutkimusyritykseltä. ”Pakkauksella on markkinointivälineenä suuri merkitys”, sanoo Virpi Korhonen, yksi Sense N Insightin perustajista. ”Pakkauksella pääsee paikkoihin, joihin ei pääse muilla välineillä. Lainsäädännön mukaan pakatuissa tuotteissa täytyy olla etiketti, josta näkyvät tietyt tiedot.”
Kyrön tapauksessa tavoitteena oli tutkia gini- ja viskipullojen etiketteihin liittyviä mielikuvia, jotta molemmille voitaisiin suunnitella muodoltaan ja materiaaliltaan optimaaliset etiketit. Helsinkiläisestä ostoskeskuksesta etsittiin ginin ja viskin kuluttajia, joita pyydettiin osallistumaan katseenseurantaan, fokusryhmien haastatteluihin ja erottelutesteihin. ”Korjasimme väärinkäsitykset suunnittelemalla etiketit uudelleen”, Koskinen kertoo. ”Se onnistui ilmeisen hyvin, koska nyt peittoamme muut perinteiset merkit brändin tunnettuudessa.”
Kyrö-brändille valitun etikettimateriaalin valmistaa UPM Raflatac, jonka tuotevalikoima sisältää paljon erilaisia innovatiivisia tarramateriaaleja. ”Etiketti antaa periaatteessa tuotteelle kasvot. Tavoitteenamme on auttaa tekemään brändeistä haluttuja ja erottuvia”, sanoo UPM Raflatacin markkinointipäällikkö Matilda Rosti. ”Tietämyksemme materiaalin valinnasta perustuu markkinoiden ja tarpeiden tuntemukseen.” Vastuullisten pakkausratkaisujen kasvavaan tarpeeseen ja kysyntään vastaava UPM Raflatac on edelläkävijä kestävän kehityksen mukaisten etikettien tuotannossa. Yhtiö tekee myös tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa ja auttaa löytämään materiaalit, jotka herättävät visiot eloon.
Lähde: UPM.fi
Finnish site 
Global site