Ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voidaan ehkäistä kattavalla suojelualueverkostolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Ilmastonmuutosta puskuroivat vaikutukset ovat sitä voimakkaampia mitä enemmän maapinta-alaa on suojeltu.
FM Petteri Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Helsingin yliopistosta, tutki väitöskirjatyössään ovatko suojelualueet kyenneet lieventämään ilmastomuutoksen epäedullisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Lehikoisen kohdelajeja ovat linnut, sillä suomalainen laaja ja pitkäjänteinen linnustonseuranta tarjoaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen aineiston tutkia luonnossa tapahtuneita muutoksia. Lehikoisen johtopäätös on, että suojelemalla ja kunnostamalla korkealaatuisia elinympäristöjä voidaan lieventää ilmastomuutoksen aiheuttamia levinneisyysalue- ja yhteisömuutoksia. Nykyinen suojelutoimien laajuus on osoittautunut riittämättömäksi kansainvälisissä tavoitteissa ehkäistä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Lehikoisen tutkimuksen tulokset tukevat pyrkimyksiä laajoihin ja nopeisiin toimiin suojelualueverkoston kattavuuden ja kytkeytyneisyyden kasvattamiseksi.
Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana pohjoiset lintulajien kannat säilyivät runsaampina levinneisyytensä eteläreunalla suojelualueilla, kun näitä verrattiin suojelemattomiin alueisiin. Vastaavasti osa eteläisistä lajeista runsastui levinneisyysalueensa pohjoisreunan suojelualueilla enemmän kuin suojelemattomilla. Suojelualueet siis hidastavat pohjoisten lajien vetäytymistä, mutta myös auttavat eteläisiä lajeja levittäytymään kohti pohjoista. Tämä parantaa lajien kykyä mukautua muuttuvaan ilmastoon. Lehikoinen osoitti, että Keski- ja Pohjois-Suomessa suojelualueen kyky puskuroida muutoksia vastaan kasvoi mitä kattavampi ympäröivä suojelualueverkosto oli. Yhteyttä ei löydetty Etelä-Suomessa, jossa suojelualueiden kattavuus oli hyvin alhainen. – Voi olla, että Etelä-Suomen suojelualueverkosto on liian harva osoittaakseen merkittävää sietokykyä ilmastosta johtuvia yhteisömuutoksia vastaan, päättelee Lehikoinen.
Lähde: Helsingin yliopisto
