Tuoreesta eurobarometri-kyselystä käy ilmi, että koronapandemian vaikutukset tuntuvat yhä enemmän eurooppalaisten elämässä ja taloudellisessa tilanteessa. Euroopan parlamentin teettämä mielipidekysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2021.
Kaikkiaan kahdeksan kymmenestä kyselyyn osallistuneesta kertoo tietävänsä EU:n toimista pandemian vaikutusten torjumiseksi. Kyselyyn vastanneet toivovat Euroopan parlamentin keskittyvän erityisesti kansanterveyden edistämiseen, köyhyyden torjumiseen, talouskasvun ja työllisyyden tukemiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kaiken kaikkiaan eurobarometri-kysely osoittaa eurooppalaisten tukevan EU:n toimintaa ja kokevan, että, että koronapandemian kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin voidaan parhaiten vastata EU-tasolla.
Keväällä 2021 kaikkiaan 31 % eurooppalaisista kertoo pandemian jo heikentäneen henkilökohtaista talouttaan. Vastaajista 26 % puolestaan ennakoi taloudellisen tilanteensa heikkenevän. EU-maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.
Suomalaisten vastaajien enemmistö (62 %) sen sijaan uskoo, ettei koronapandemialla tule olemaan vaikutusta henkilökohtaisiin tuloihin. Suomalaisista vastaajista vain 16 % kertoo pandemian jo vaikuttaneen henkilökohtaisiin tuloihin. Vastaajista 22% puolestaan uskoo näin tapahtuvan tulevaisuudessa.
Pandemian taloudellisista vaikutuksista huolimatta suurin osa vastaajista (58 %) uskoo, että koronarajoitteiden tuomat terveyshyödyt omat omassa maassaan merkittävämmät kuin rajoitteiden aiheuttamat mahdolliset taloudelliset vahingot. Suurimmassa osassa EU-maista enemmistö vastaajista yhtyy tähän mielipiteeseen. Kun Euroopan parlamentti teetti kyselyn vuoden 2020 loppupuolella, enemmistö EU-maiden kansalaisista piti taloudellisia vahinkoja merkittävämpinä. Keväällä 2021 suomalaisvastaajista jopa 72 % uskoo rajoitusten terveyshyötyjen olevan tärkeämpiä kuin taloudellisten vahinkojen.
Kaikista vastaajista vain 44 % on tyytyväisiä jäsenvaltioiden väliseen sisäiseen solidaarisuuteen pandemian torjunnassa. Suomalaisista vastaajista tätä mieltä oli 47 %.
Kun lukuja tutkitaan vuosikymmenen tasolla, myönteiset mielikuvat EU:sta ovat lähes ennätyslukemissa lyhyen aikavälin vaihteluista ja maiden välisistä eroista huolimatta. EU:ssa keskimäärin lähes joka toisella (48 %) on myönteinen kuvan EU:sta. Vastaajista 35 %:lla on neutraali kuva ja 17 %:lla kielteinen kuva.
Eurooppalaiset suhtautuvat joihinkin kriisitoimiin kielteisesti, mutta ovat jo pitkään tukeneet EU:ta yleisellä tasolla, mikä selittää osaltaan heidän selvää toivettaan uudistaa EU:ta. Kyselyyn vastanneista 70 % ilmoitti yleisesti kannattavansa EU:ta, mutta samalla alle neljännes eurooppalaisista (23 %) kertoi kannattavansa EU:ta ”sellaisena, joksi se on tähän mennessä muotoutunut”. Kannatus on laskenut neljä prosenttiyksikköä marras-joulukuusta 2020 lähtien. Lähes puolet vastaajista (47 %) ilmoitti puolestaan kannattavansa EU:ta, mutta ”ei sellaisena, joksi se on tähän mennessä muotoutunut”.
Eurooppalaisista jopa 74 % haluaisi, että EU saisi enemmän valtuuksia, jotta se voisi vastata koronapandemian kaltaisiin kriiseihin.
Kysyttäessä tärkeimmistä EU-toimista pandemian torjunnassa, eurooppalaiset pitävät tärkeimpänä turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden nopeaa saatavuutta kaikille EU:n kansalaisille (39 %). Vastaajista 29 % puolestaan pitää tärkeimpänä varojen kohdentamista hoitokeinojen ja rokotteiden kehittämiseen. Kyselyyn vastanneet pitävät tärkeänä myös EU:n kriisistrategian luomista vastaavia tilanteita varten (28 % vastaajista) ja eurooppalaisen terveyspolitiikan kehittämistä (25 % vastaajista).
Kysyttäessä odotuksista Euroopan parlamenttia kohtaan, eurooppalaiset toivoivat vaaleilla valittujen edustajiensa keskittyvän ennen kaikkea kansanterveyden edistämiseen (49 % vastaajista). Vastaajista 39 % valitsi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan tärkeimmäksi parlamentin prioriteetiksi ja toiset 39 % talouskasvun tukemisen ja uusien työpaikkojen luomisen. Vastaajista 34 % piti toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tärkeimpinä.
Lähde: Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
Global site 
Finnish site