Nykyisten tietojen mukaan vuonna 2050 tullaan tarvitsemaan kolmen maapallon resurssit tuottamaan kaikki tarvittava hyvinvointi. Siihen mennessä ruoantuotannon tarve tulee tuplaantumaan. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) koordinoimassa kiertotaloushankkeessa testattiin kerrostaloympäristöön sopivia kaupunkiviljelyratkaisuja. Kokeilut toteutettiin pääkaupunkiseudulla pilottitalojen ja viljelyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa kesällä 2021.
Kaupunkiviljely on paitsi mukava harrastus, myös osa tulevaisuuden ruokaturvaa. 6Aika: CircularHoodFood -hankkeen loppuseminaarissa tilaisuuden kunniapuhuja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toteaa kaupunkiviljelyn olevan ajankohtainen ja oleellinen osa kestävää ruokajärjestelmää. – Jos muistetaan sota-ajalta, niin itseasiassa kaupungissa tuotettu ruoka vastasi reippaasti yli puolesta siitä ruoasta ja ruokahuollosta, mitä tarvittiin. Nykytietämyksen valossa kykenisimme tuottamaan kaupungeissa noin kolmanneksen kaupunkien tarvitsemasta ruoankulutuksesta. Suurten kestävyyshaasteiden edessä huoltovarmuutta voi parantaa myös korttelitasolla, kertoo Pietikäinen.
Lähiruoan etuja ovat pienemmät kuljetus- ja varastointitarpeet. Kaupunkiviljelyllä voidaan tukea kaupunkien tavoitetta vihreään infraan siirtymisessä sekä parantaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja pölyttäjien olosuhteita. Sisätiloissa tapahtuvan kerrosviljelyn hyötyjä ovat veden ja ravinteiden säästö, mutta haasteena on tuotannon energiaintensiivisyys.
Kaupunkiviljely lisää parhaimmillaan myös asukkaiden ymmärrystä ruoan tuottamisesta, mikä puolestaan kasvattaa ruoan arvostusta. – Kaupunkiviljelyä voidaan synnyttää myös yhteisöllisyyttä, alueellista vetovoimaa ja tasa-arvoisuutta. 6Aika: CircularHoodFood -hankkeen tuotoksena syntyi muun muassa kaupunkiviljelyopas taloyhtiöille ja ”Koko talo viljelee – kaupunkilaisten viljelykurssi”, jossa kerrotaan, miten uusia viljelyratkaisuja voi ottaa käyttöön kerrostaloissa laajamittaisesti, hankkeen projektipäällikkö Roosa Halonen HSY:stä kertoo.
Julkisella sektorilla on merkittävä rooli kaupunkiviljelyn edistämisessä. Se voi eri tavoin kannustaa kaupunkilaisia paikalliseen ruoantuotantoon. – Kaupungit voivat edistää paikallista ruoantuotantoa esimerkiksi selkeiden lupakäytäntöjen, neuvonnan sekä ohjelmallisen lähestymistavan kautta, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta sanoo.
– Ajatelkaapa, mitkä ovat ne mahdollisuudet tänä päivänä meidän teknologialla ja osaamisella. Ruokahuoltoa ei rakenneta kriisiaikana, vaan se rakennetaan kestäväksi pitkäjäinteisesti ja rauhallisesti, joka päivä, Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Mika Perttunen toteaa.
Vantaan tavoite on olla urbaanin ruoan pääkaupunki 2025. Tavoitteen eteen on kehitetty Vantaan ruokaklusterimalli, jonka jäsenorganisaatioiden määrää kasvatettiin hankkeen aikana. Vantaan kaupunki myönsi hankkeelle vuoden 2021 Vantaan osallisuusteko -palkinnon.
HSY jatkaa taloyhtiöiden ja yrittäjien välisen yhteistyön edistämistä uudessa Circular Green Blocks -kumppanuushankkeessa. Siinä etsitään mm. innovatiivisia, kiertotalouden mukaisia palveluratkaisuja piha-alueiden parannukseen ja kaupunkiviljelyn edistämiseen pilottikohteissa pääkaupunkiseudulla. – Hankkeessa on käynnissä yrityksille tarkoitettu haku, johon he voivat osallistua joko uusilla tai jatkokehittävillä kiertotalouden mukaisilla ratkaisuideoilla, Metsänranta vinkkaa.
6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa – ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto -hankkeessa edistettiin kestävän ruokajärjestelmän ja kiertotalousratkaisujen syntymistä. Hankkeen toimenpiteiden ja kokeilujen tulokset on koottu hankkeen loppujulkaisuun ”Urbaaneja ratkaisuja ruoantuotantoon ja ruokajärjestelmän kiertotalouteen”. HSY:n lisäksi hanketta toteuttivat Metropolia ammattikorkeakoulu, Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Hanke toteutettiin osana Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa, ja sitä rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke päättyi maaliskuussa 2022.
Lähde: HSY
Global site 
Finnish site