Suomalaiset tuntevat haitallisia vieraslajeja, niiden aiheuttamia haittoja ja torjuntatapoja melko hyvin

Kansalaisten tietämys vieraslajeista Suomessa ja Karjalan tasavallassa – DIAS hankkeen kyselyjen tulokset olivat yllättävän myönteiset. Neljä viidestä oli torjunut vieraslajeja yksityishenkilönä esimerkiksi omassa lähiympäristössään. Lähiympäristön lisäksi vastaajat olivat huolissaan vieraslajien uhkasta luonnon monimuotoisuudelle ja alkuperäisluonnolle.

Tietoa vieraslajeista haettiin useimmiten vieraslaji- tai lajiportaaleista ja muilta internetsivustoilta. Myös sosiaalisen ja paikallisen median rooli tiedonsaannissa oli tärkeä. Noin 40 prosenttia kertoi ilmoittaneensa havainnoistaan viranomaisille tai lajitietopankkiin. Vastaajat näkivät, että tutkimustiedolla voidaan vaikuttaa myös asenteisiin ja lisätä kansalaisten tietoa vieraslajien aiheuttamista haitoista.”Vastaajat jakoivat paljon ideoita, miten vaikuttaa asenteisiin ja halukkuuteen osallistua vieraslajitoimintaan. Mielenkiintoisia esimerkkejä olivat satokausikalenterin tyyppinen vieraslajikalenteri ja erilaiset sovellukset torjunnan pelillistämiseksi”, kertoo vanhempi tutkija Panu Kontio Suomen ympäristökeskuksesta. Esille nostettiin myös haastekampanjat, työhyvinvointipäivät ja ideakilpailut vieraslajien torjunnan ja kartoittamisen tukemiseksi.

Vastaajat toivoivat ohjausta, viestintää torjuntatapahtumiin ja toimintaohjeita vieraslaiien käsittelyyn, jotta torjunta toteutetaan oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. Monet kokivat, että vapaaehtoistyö ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa. Vastaajat kaipasivat lisää resursseja viranomaisille ja kunnille torjuntatöiden toteuttamiseksi. Kunnat voisivat ostaa palveluita alaan erikoistuneilta yrityksiltä, talkootyötä seuroilta, tai työllistää nuoria ja koululaisia kesätöihin työllistämistuilla.

Vastaajat toivoivat tietoa siitä, millä alueilla vieraslajeja saa torjua, selkeyttä torjuntaluvan saantiin sekä torjuntavastuisiin. Maanomistajille tulisi myös luoda selkeät kannustimet, ja heitä pitäisi tukea torjunnassa.

Lähde: SYKE 

Author: Saara Kämppi