Väitös: Kuluvanakin kesänä Suomen rannikolla saatetaan havaita ukkosrintamien aiheuttamia säätsunameja – merivesi nousee myös pitkällä aikavälillä

Säätsunamit ovat Suomessa odotettua yleisempiä. Niitä esiintyy Suomen rannikolla lähes vuosittain, mutta ne ovat valtaosin pieniä. Tiedot selviävät väitöstutkimuksesta (FM Havu Pellikka), jossa säätsunameja tutkittiin Suomen rannikolla ensimmäistä kertaa modernein tieteellisin menetelmin.

Säätsunamit ovat nopeita vedenkorkeuden vaihteluita, joita meren yllä liikkuvat ilmanpaineen häiriöt aiheuttavat. Merivesi voi nousta paikallisesti jopa metrin viidessä tai viidessätoista minuutissa, laskea sitten yhtä nopeasti, ja heilahtelu voi toistua useita kertoja peräkkäin. Väitöstutkimuksesta selviää, että säätsunamin Suomen rannikolla aiheuttaa tyypillisesti ukkosrintama, joka liikkuu meren päällä sopivalla nopeudella. Ukkosta ei kuitenkaan välttämättä havaita aallon rantautumispaikalla, ja aallot voivat yllättää kauniillakin säällä. Väitöksessä julkaistut artikkelit Suomen rannikon säätsunameista ovat ensimmäiset modernit tieteelliset tutkimukset Itämeren säätsunameista. Säätsunamien esiintymistä Suomenlahdella selvitettiin vanhoista paperirullille tallentuneista vedenkorkeushavainnoista 1920-luvulta alkaen. Mukana tutkimuksessa olivat myös vuosina 2010 ja 2011 silminnäkijöiden huomion kiinnittäneet säätsunamit.

Säätsunamien kaltaisten nopeiden vedenkorkeusvaihteluiden lisäksi merenpinnan korkeus muuttuu hitaasti pitkällä aikavälillä. Merenpinnan nousu kasvattaa tulvariskejä huomattavasti Suomenlahden rannikolla kuluvan vuosisadan aikana. Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, koska mannerjäätiköiden sulamisen vauhti on hyvin epävarmaa. Korkeimmat ennusteet ennakoivat merenpinnan nousevan kaikkialla Suomen rannikolla jo tämän vuosisadan aikana. Pohjanlahdella voimakkaampi maankohoaminen riittää kuitenkin todennäköisesti vielä kumoamaan merenpinnan nousun tämän vuosisadan aikana. Suomessa merenpinnan nousu jää väitöstutkimuksen mukaan maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle myös ilman maankohoamisen vaikutusta, sillä Grönlannin jäätikön sulaminen ei Suomessa juuri vaikuta.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Author: Saara Teirikko