BEST-hanke: Itämeren teollisten jätevesien käsittelyssä edelleen merkittäviä puutteita

Itämeren alueen teollisten jätevesien käsittelyä selvittäneessä BEST-hankkeessa (Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment) selvisi, että kunnallisille puhdistamoille päätyy koko Itämeren alueella edelleen teollisia jätevesiä, jotka huonontavat puhdistustulosta ja lisäävät haitallisten aineiden sekä ravinteiden päästöjä Itämereen.

Aluepolitiikka ja työllisyysnäkökulmat jyräävät etenkin Baltian maissa ympäristön ja Itämeren edun. EU:n Itämeriohjelman rahoittamassa BEST-hankkeessa selvitettiin ongelman syitä. Ratkaisuissa keskityttiin puhdistusinvestointeihin sekä teollisuuden, puhdistamoiden ja viranomaisten välisen yhteistyön ja osaamisen parantamiseen. Hanke tuotti myös Itämeren alueen laajuiset suositukset jätevesien käsittelystä. Koko Itämeren alueella eniten haasteita liittyy elintarviketeollisuuden jätevesien käsittelyyn, mutta myös kemianteollisuus, metalliteollisuus sekä jätehuolto aiheuttavat ongelmia kunnallisille puhdistamoille. Suurten teollisuusyritysten lisäksi hankalia päästöjä aiheuttavat myös pienet yritykset kuten autopesulat ja ravintolat.

Hankkeen aikana huomattiin, että kunnallisille puhdistamoille tulevien teollisuuspäästöjen ongelma on varsinkin Baltian maissa akuutti. ”Omasta näkökulmastamme hankkeen merkittävin löydös on, että Itämeren alueella on maita, joissa raskaankaan teollisuuden jätevesien johtamista jätevedenpuhdistamoille ei säädellä viranomaisten toimesta, vaan aluepolitiikka ja työllisyysnäkökulmat jyräävät ympäristön ja Itämeren edun. Yritämme vaikuttaa siihen, että tällaiset jätevedet saataisiin Virossa, Latviassa ja Liettuassa kattavasti ympäristölupien ja sitä kautta myös valvonnan piiriin”, sanoo projektipäällikkö Anna Saarentaus.

Aluepolitiikka ja kunnallisten puhdistamoiden kiinteät sidokset kuntien poliittiseen päätöksentekoon ja sitä kautta poliittisiin intresseihin aiheuttivat vastaavia haasteita koko Itämeren alueella. Haasteita on huolimatta siitä, että Baltian ulkopuolisissa maissa viranomaiset pääsääntöisesti asettavat raja-arvoja kunnallisille puhdistamoille tuleville päästöille. Suomessakin etenkin pienten vesihuoltolaitosten toiminnan erottaminen kunnan poliittisista intresseistä on ollut joillain paikkakunnilla vaikeaa, ja yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu siirtymistä kunnallisista vesihuoltolaitoksista itsenäisempiin ja suurempiin alueellisiin vesihuoltoyrityksiin.

Suomessa ongelmiksi koetaan myös epäselvyydet ja ristiriidat ympäristölupien sekä teollisuuden ja vesilaitosten välisten teollisuusjätevesisopimusten välillä sekä vanhentuneet sopimukset, joita ei voida irtisanoa. Lisäksi kaikki toiminnanharjoittajat eivät ilmoita vesihuoltolaitoksille poikkeuksellisista päästöistä, mikä voi johtaa teollisuusjätevesien ennakoimattomaan kuormitukseen jätevedenpuhdistamoilla. Esimerkiksi Helsingin Viikinmäen puhdistamolla teollinen kemikaalipäästö tappoi typenpoistosta vastaavia bakteereita ja lamautti puhdistamon typenpoiston kesällä 2018 useaksi viikoksi. Häiriön vuoksi Itämereen päätyi 96 tonnia typpeä, minkä arvioidaan kasvattavan yli 13 miljoonaa kiloa levää.

Ongelmien lisäksi hankkeessa löydettiin etenkin Suomessa myös lukuisia esimerkkejä vastuullisista yrityksistä, jotka ovat vapaaehtoisesti kehittäneet innovatiivisia ratkaisuja jätevesiensä käsittelyyn ja tekevät tiivistä yhteistyötä vesilaitosten kanssa.

Lähde: John Nurmisen säätiö

 

Author: Tiia Tuomisto