Sairauspoissaolot eivät lisääntyneet merkittävästi ensimmäisenä koronavuonna – ammattiryhmien väliset erot kasvoivat

Tuoreiden Kunta10-tilastojen mukaan vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Myönteistä on, että verrattuna vuoden takaiseen yhä useampi työntekijä (28 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Näiden työntekijöiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä.

Ensimmäinen koronavuosi on kohdellut eri ammattiryhmiä kunta-alalla eri tavoin, ja jo aiemmin havaitut ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet. Esimerkiksi useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot ovat selkeästi lisääntyneet vuonna 2020. Lastentarhanopettajilla, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla, hammashoitajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla keskimääräisissä poissaolopäivissä oli 1,5–3 päivän kasvu verrattuna vuoteen 2019.

Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä, ovat edelleen myös keskimääräisten sairauspoissaolojen listakärjessä vuonna 2020: koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21–29 päivää vuodessa. Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla (keskimäärin 6–8 päivää).

Ammattiryhmien väliset erot korostuvat Kevan kunta-alaa koskevissa sairauspoissaolotiedoissa. Vuonna 2020 kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä ovat yleistyneet yli 8 päivän mutta myös 1–3 kuukautta kestävät sairauspoissaolokertymät. Erityisesti pisimmät poissaolot lisäävät sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivien keskuudessa aikaisempaa harvempi oli pois töistä sairauden vuoksi.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa sairauspoissaolot jatkavat laskua. Huolestuttavaa sen sijaan on, että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoteen 2019 verrattuna ja heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30–50-vuotiailla.

– Kevan eläketiedot osoittavat, että koronavuonna aikaisempaa harvempi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia. Myös työtapaturmien määrä väheni vuoden aikana erityisesti hallinnon, suunnittelun ja toimistotyötehtävien aloilla, joilla siirryttiin laajamittaisesti etätyöhön, kertoo tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen Kevasta.

Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020. Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa. Joka kolmannen päivärahapäivän perusteena olivat mielenterveyden häiriöt.

Sairauspoissaolojen vähenemisen syynä voivat olla useat koronaepidemiaan liittyvät muutokset, kuten lisääntynyt etätyö, kontaktien väheneminen, työllisyyden muutokset sekä muutokset hoitoon hakeutumisessa ja hoitoon pääsyssä. Myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien pitkään jatkunut kasvu näyttää viime vuonna tyrehtyneen.

Lähde: Työterveyslaitos

 

Author: Saara Teirikko