{"id":98242,"date":"2023-01-19T19:49:29","date_gmt":"2023-01-19T17:49:29","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=98242"},"modified":"2023-01-19T19:49:29","modified_gmt":"2023-01-19T17:49:29","slug":"runsaat-talvisateet-tietavat-itameren-lisaantyvaa-rehevoitymista-tulevaisuudessa-ratkaisu-piilee-ojituksen-korjaamisessa-luonnonmukaisemmaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/runsaat-talvisateet-tietavat-itameren-lisaantyvaa-rehevoitymista-tulevaisuudessa-ratkaisu-piilee-ojituksen-korjaamisessa-luonnonmukaisemmaksi\/","title":{"rendered":"Runsaat talvisateet tiet\u00e4v\u00e4t It\u00e4meren lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4 tulevaisuudessa \u2013 ratkaisu piilee ojituksen korjaamisessa luonnonmukaisemmaksi"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
\n

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat avainasemassa tulvista aiheutuvien haittojen ehk\u00e4isemiseksi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
P\u00e4iv\u00e4kausia kest\u00e4neet sateet ovat viime aikoina pyyhkineet erityisesti Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomea ja sulattaneet suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ennen joulua sataneita lumimassoja. T\u00e4m\u00e4 on aiheuttanut voimakasta tulvimista niin ojissa, joissa kuin j\u00e4rviss\u00e4kin. Esimerkiksi Siuntionjoen pinta nousi Ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen mukaan 18 cm korkeammalle kuin kertaakaan koko vuonna 1976 alkaneella havaintojaksolla. My\u00f6s Yp\u00e4j\u00e4n Loimijoella vedenpinta nousi enn\u00e4tyslukemiin, ja vesi tulvi niin teille kuin pelloille. Inkoon Ingarskilanjoen tulviminen ymp\u00e4r\u00f6iville pelloille on peitt\u00e4nyt alleen my\u00f6s teit\u00e4, aiheuttaen liikkumisvaikeuksia alueella asuville.<\/div>\n
\n
\n

N\u00e4in voimakkaat sadejaksot ja tulvat tiet\u00e4v\u00e4t luonnolle ongelmia, sill\u00e4 sateet ja sulanut lumi huuhtovat vesist\u00f6ihin mukanaan my\u00f6s suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ravinteita ja kiintoainetta. Ne aiheuttavat niin sis\u00e4vesien kuin It\u00e4merenkin rehev\u00f6itymist\u00e4 ja ovat merkitt\u00e4v\u00e4 syy vesist\u00f6jen tilan huononemiseen.<\/p>\n

\u201dSateiden ja tulvien mukana veteen p\u00e4\u00e4tyy typpe\u00e4 ja fosforia, jotka rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4t vesist\u00f6j\u00e4, sek\u00e4 kiintoainesta, joka aikaansaa vesist\u00f6jen pohjien liettymist\u00e4. Rehev\u00f6itymisest\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t erityisesti kukintoja aiheuttavat sinilev\u00e4t ja muuta vesikasvillisuutta tukahduttavat rihmalev\u00e4t, joista k\u00e4rsiv\u00e4t jo nyt niin It\u00e4meri kuin moni sis\u00e4vesist\u00f6kin\u201d, kuvailee Jenny Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola<\/strong>, WWF Suomen sis\u00e4vesivastaava.<\/p>\n

Tammikuussa 2023 sateiden vesist\u00f6ihin huuhtomat ravinnem\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat olleet hurjia. Esimerkiksi Vantaanjoki kuljetti 16.1.2023 4\u20135 tonnia fosforia vuorokaudessa, joka on noin 10 % keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 vuosivirtaamasta. Varsinais-Suomessa taas Paimionjoki, Aurajoki ja Laajoki kuljettivat 16.1.2023 yli 11 tonnia fosforia It\u00e4mereen. Vertailun vuoksi: Helsingin Viikin j\u00e4tevedenpuhdistamolla fosforin vuosikuorma vuonna 2021 oli 18 tonnia. J\u00e4tevedenpuhdistamo k\u00e4sittelee noin miljoonan asukkaan j\u00e4tevedet.<\/p>\n

Luonnonmukaisesta vesienhallinnasta apua tulvien hillitsemiseen<\/h3>\n

Suomea on ojitettu sotien j\u00e4lkeen reippaalla k\u00e4dell\u00e4, mik\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 vedet ja niiden mukana kulkeutuva maa-aines valuvat pelloilta, metsist\u00e4 ja asuinalueilta liiankin tehokkaasti jokiin ja niiden kautta It\u00e4mereen.<\/p>\n

\u201dLiian tehokas ojitus on ongelmallista, sill\u00e4 vesi siirtyy ojastoa pitkin liian nopeasti alavirtaan. T\u00e4m\u00e4 johtaa alavirrassa olevien alavien alueiden tulvimiseen. Erityisesti peltoalueiden tulviminen aiheuttaa rehev\u00f6itymist\u00e4. Kaikilla on oikeus kuivattaa omia alueitaan, mutta veden virtauksen hidastaminen on yht\u00e4 lailla koko valuma-alueen vastuu\u201d, sanoo Viivi Kaasonen<\/strong>, WWF:n suojeluasiantuntija.<\/p>\n

Yksi ratkaisu tulvien aiheuttamaan vesist\u00f6kuormitukseen on tehokkaampi vesienhallinta. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa esimerkiksi ojien ja muiden uomien muokkaamista luonnonmukaisemmiksi, jolloin ne pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 paremmin ja hidastavat sen virtaamisnopeutta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s hillit\u00e4 pelloilta veteen valuvia ravinteita, mink\u00e4 vuoksi talviaikainen kasvipeite on merkitt\u00e4v\u00e4 vesiensuojelukeino. Pelloille voi istuttaa esimerkiksi talviruista. Kevytkin kasvipeite ehk\u00e4isee maa-ainesten ja ravinteiden huuhtoutumista vesist\u00f6ihin tehokkaasti.<\/p>\n

WWF suojelee vesist\u00f6j\u00e4 liialliselta kuormitukselta rakentamalla yhdess\u00e4 maanomistajien kanssa erilaisia vesienhallintaratkaisuja L\u00e4nsi-Uudellamaalla.<\/p>\n

VALUTA-hankkeessa<\/a> v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n sis\u00e4vesien kuormitusta rakentamalla peltojen yhteyteen esimerkiksi tulvimista hillitsevi\u00e4 kaksitasouomia ja uomien pohjakynnyksi\u00e4, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t veden virtausnopeutta ja n\u00e4in my\u00f6s maa-aineksen huuhtoutumista runsaiden sateiden aikana.<\/p>\n

RANKKU-hankkeessa<\/a> puolestaan parannetaan It\u00e4meren rannikkovesien laatua esimerkiksi rakentamalla valumavesi\u00e4 puhdistavia kosteikoita, jotka pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vett\u00e4 ja imev\u00e4t itseens\u00e4 ravinteita.<\/p>\n

Mets\u00e4l\u00e4hde-hankkeessa<\/a>\u00a0taas etsit\u00e4\u00e4n ratkaisuja mets\u00e4talousalueiden vesist\u00f6kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi suojavy\u00f6hykkeiksi kutsutut maa- ja mets\u00e4talousmaiden sek\u00e4 vesist\u00f6jen v\u00e4liin j\u00e4tett\u00e4v\u00e4t k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t alueet, jotka sitovat pelloilta ja metsist\u00e4 valuvia ravinteita ja kiintoainesta. Tehokkaita vesiensuojelukeinoja ovat my\u00f6s puita s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t kuten poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut. Kun puita j\u00e4tet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti, ne auttavat haihduttamaan vett\u00e4.<\/p>\n

\n
\n

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutumistoimet ehk\u00e4isev\u00e4t tulvista aiheutuvia haittoja<\/h3>\n

WWF:n sis\u00e4vesiasiantuntija Jenny Jyrk\u00e4nkallio-Mikkolan mielest\u00e4 keskeisin huoli eiv\u00e4t ole yksitt\u00e4iset runsaat tulvat vaan se, ett\u00e4 ne ovat yleistym\u00e4ss\u00e4. Ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 kuten rankkasateita ja merkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Vasta kolme vuotta sitten vuonna 2020 runsaat talvisateet aiheuttivat tulvimista ja voimakasta ravinne- ja kiintoaineiden huuhtoutumista It\u00e4mereen.<\/p>\n

\u201dIlmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 erityisesti talviaikaiset sateet tulevat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Jotta pystymme sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, on alueellisesti toimivien vesienhallintaratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4minen t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin koskaan\u201d, toteaa Jenny Jyrk\u00e4nkallio-Mikkola.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat avainasemassa tulvista aiheutuvien haittojen ehk\u00e4isemiseksi. P\u00e4iv\u00e4kausia kest\u00e4neet sateet ovat viime aikoina pyyhkineet erityisesti Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomea ja sulattaneet suuria…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[243,2304,22610,7155],"class_list":["post-98242","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-itameri","tag-rehevoityminen","tag-talvisateet","tag-wwfsuomi","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98242"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":98243,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98242\/revisions\/98243"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=98242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=98242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}