{"id":97170,"date":"2023-01-04T20:37:32","date_gmt":"2023-01-04T18:37:32","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=97170"},"modified":"2023-01-04T20:37:32","modified_gmt":"2023-01-04T18:37:32","slug":"saamelainen-ilmastoneuvosto-luo-pohjaa-oikeudenmukaisemmalle-ilmastopolitiikalle-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/saamelainen-ilmastoneuvosto-luo-pohjaa-oikeudenmukaisemmalle-ilmastopolitiikalle-2\/","title":{"rendered":"Saamelainen ilmastoneuvosto luo pohjaa oikeudenmukaisemmalle ilmastopolitiikalle"},"content":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomeen perustettava saamelainen ilmastoneuvosto tuo alkuper\u00e4iskansojen n\u00e4k\u00f6kulmat osaksi ilmastopoliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Oikein toteutettuna sill\u00e4 on mahdollisuus toimia oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n

Saamelaisten kotiseutualueella, pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, ilmasto l\u00e4mpenee huomattavasti koko maailman keskil\u00e4mp\u00f6tilaa nopeammin. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset \u2013 kuten s\u00e4\u00e4olosuhteiden, kasvillisuuden ja el\u00e4imist\u00f6n muutokset \u2013 ovat jo nykyisell\u00e4\u00e4n vaikuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti saamelaisten kulttuuriperinteiden ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiin. Jotta saamelaisalueilla tapahtuviin muutoksiin ja niit\u00e4 koskeviin riskeihin voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 ja oikeudenmukaisia ratkaisuja, tulee saamelaisten n\u00e4k\u00f6kulmien ja perinteisen tiedon olla keskeisess\u00e4 roolissa ilmastopoliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomeen perustettava saamelainen ilmastoneuvosto onkin vaikuttavan ilmastoty\u00f6n kehitt\u00e4misen kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 avaus oikeaan suuntaan.<\/p>\n

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa virallisesti tunnustettu alkuper\u00e4iskansa. Alkuper\u00e4iskansojen kulttuureita kuvaillaan tutkimuskirjallisuudessa yleisesti l\u00e4nsimaisia kulttuureita luontokeskeisemmiksi. Luontokeskeisess\u00e4 eli ekosentrisess\u00e4 maailmankuvassa ihminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana luontoa, eik\u00e4 muiden lajien yl\u00e4puolella tai niist\u00e4 erillisen\u00e4. Luonnolla on itseisarvo, eik\u00e4 sit\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ainoastaan taloudellisen arvonsa kautta, ihmisten vapaasti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n\u00e4 resurssina. Luontokeskeinen maailmankuva huomioiden ei lienek\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 kaikesta j\u00e4ljell\u00e4 olevasta luonnon monimuotoisuudesta 80 prosenttia sijaitsee alkuper\u00e4iskansojen perinteisill\u00e4 kotiseutualueilla. Tilanne on nurinkurinen, sill\u00e4 alkuper\u00e4iskansat muodostavat vain noin viisi prosenttia koko maailman v\u00e4kiluvusta. Alkuper\u00e4iskansojen kulttuurissa sek\u00e4 perinteisess\u00e4 tiedossa piileekin vahvaa potentiaalia ja n\u00e4k\u00f6kulmia, jotka voivat avata uudenlaisia mahdollisuuksia oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan toteuttamiseen. Esimerkiksi kokemusper\u00e4inen ja kattava paikallisen luonnon, s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden ja el\u00e4imist\u00f6n tuntemus tulisi n\u00e4hd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon voimavarana. T\u00e4llaisen tiedon t\u00e4rke\u00e4 rooli sek\u00e4 ilmastonmuutoksen ett\u00e4 luontokadon hillinn\u00e4ss\u00e4 on tunnustettu esimerkiksi YK:n biodiversiteettisopimuksessa sek\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksessa (artikla 7[5]).<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 perustettava saamelainen ilmastoneuvosto tulee olemaan yksi maailman ensimm\u00e4isi\u00e4 kansallisen tason elimi\u00e4, joka sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen n\u00e4k\u00f6kulman ilmastopoliittisiin suunnitelmiin ja toimiin. Neuvostolla onkin potentiaalia toimia kansainv\u00e4lisen\u00e4 esimerkkin\u00e4 ja suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen kulttuurien suojelusta, alkuper\u00e4iskansojen osallistamisesta sek\u00e4 perinteisen tiedon huomioimisesta osana ilmastopolitiikkaa. Neuvosto tulee koostumaan sek\u00e4 saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista ett\u00e4 eri tieteenalojen edustajista, ja sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 toimia Suomen ilmastopaneelin rinnalla toisena riippumattomana asiantuntijaelimen\u00e4 kansallisen ilmastopolitiikan valmistelussa. Sen suunniteltuihin teht\u00e4viin lukeutuu muun muassa saamelaista kulttuuria ja saamelaisten oikeuksia tukevan tietopohjan luominen kansallisen ilmastopolitiikan arviointia ja seurantaa varten. WWF:n n\u00e4kemyksen mukaan neuvoston rooli ei kuitenkaan saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 ainoastaan reaktiiviseksi, vaan sill\u00e4 tulee olla mahdollisuus soveltaa tuottamaansa tietopohjaa ja tuoda esiin toimia ilmastonmuutoksen saamelaiskulttuurille aiheuttamien riskien hillitsemiseksi. Lis\u00e4ksi neuvostolla tulisi olla mahdollisuus osallistua Suomen kannanmuodostukseen EU-asioissa.<\/p>\n

Ilmastokriisin ja luontokadon hillinn\u00e4ss\u00e4 tullaan tarvitsemaan moninaista tietoa sek\u00e4 innovaatioita, niin kansainv\u00e4lisesti kuin kansallisesti. WWF kannustaa siihen, ett\u00e4 saamelaisen ilmastoneuvoston tuottamaa tietopohjaa hy\u00f6dynnett\u00e4isiin laajalti ja kokonaisvaltaisesti Suomen ilmastopolitiikkaa koskevissa suunnitelmissa. Saamelaisten osallistamisen sek\u00e4 perinteisen tiedon huomioimisen ilmastopolitiikassa tulee pohjautua tasa-arvoon sek\u00e4 saamelaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden toteutumiseen. Paitsi ihmisoikeuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta, t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s ilmastopolitiikan tehokkuuden kannalta: esimerkiksi hallitustenv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC on todennut alkuper\u00e4iskansojen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden parantavan kansallisten, alueellisten ja kansainv\u00e4listen ilmasto-ohjelmien suunnittelua. My\u00f6s alkuper\u00e4iskansojen mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ovat riippuvaisia itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta. Saamelaisen ilmastoneuvoston perustaminen onkin hyv\u00e4 alku, mutta vaatii rinnalleen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden toteutumista tukevia toimia, kuten saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4lain uudistusta sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen ILO169-sopimuksen ratifiointia.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomeen perustettava saamelainen ilmastoneuvosto tuo alkuper\u00e4iskansojen n\u00e4k\u00f6kulmat osaksi ilmastopoliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Oikein toteutettuna sill\u00e4 on mahdollisuus toimia oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla. Saamelaisten kotiseutualueella,…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[3763,22404,58,235],"class_list":["post-97170","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-ilmastopolitiikka","tag-saamelaisten-ilmastoneuvosto","tag-wwf-suomi","tag-ymparisto","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97170","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=97170"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":97172,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/97170\/revisions\/97172"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=97170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=97170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=97170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}