{"id":94354,"date":"2022-11-24T17:53:16","date_gmt":"2022-11-24T15:53:16","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=94354"},"modified":"2022-11-24T17:53:16","modified_gmt":"2022-11-24T15:53:16","slug":"terasteollisuudella-keskeinen-rooli-ilmastokriisin-ratkaisemisessa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/terasteollisuudella-keskeinen-rooli-ilmastokriisin-ratkaisemisessa-2\/","title":{"rendered":"Ter\u00e4steollisuudella keskeinen rooli ilmastokriisin ratkaisemisessa"},"content":{"rendered":"

Ter\u00e4s pit\u00e4\u00e4 arkeamme pystyss\u00e4 \u2013 kirjaimellisesti. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin rakennusten, autojen kuin kodinkoneidenkin valmistukseen, ja esimerkiksi puhelin- ja tietoliikenneverkko rakentuu paljolti ter\u00e4ksisten mastojen varaan. Ter\u00e4ksen tuotanto on kuitenkin yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 maailmassa: vuonna 2019 ter\u00e4stuotanto aiheutti noin 7\u20139 prosenttia globaaleista kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja 28 prosenttia kaikista teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Huomattavat p\u00e4\u00e4st\u00f6t johtuvat nykyisist\u00e4 tuotantotavoista, jotka nojaavat vahvasti fossiilisen kivihiilen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Onneksi ter\u00e4ksen tuotantoon on olemassa v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isi\u00e4 teknologioita, joita on jo otettu menestykk\u00e4\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muun muassa pohjoismaisten ter\u00e4sj\u00e4ttien toimesta. Esimerkiksi Outokumpu ja SSAB ovat kumpikin sitoutuneet tieteeseen nojaaviin, kansainv\u00e4listen asiantuntijaorganisaatioiden luomiin Science Based Targets -ilmastotavoitteisiin ja suunnittelevat merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja tavoitteisiinsa p\u00e4\u00e4semiseksi.<\/p>\n

Ter\u00e4st\u00e4 valmistettaessa rauta sulatetaan irti malmista masuuneissa, joissa kivihiilt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 energianl\u00e4hteen\u00e4 ett\u00e4 raudan pelkist\u00e4misess\u00e4. Valtaosa kivihiilt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 tuotantolaitoksista sijaitsee Aasian maissa, etenkin Kiinassa ja Intiassa. Investointeja puhtaampaan tuotantoon tarvitaankin erityisesti n\u00e4ill\u00e4 alueilla. Muita ter\u00e4ksentuotannon kannalta keskeisi\u00e4 alueita ovat Eurooppa, Ven\u00e4j\u00e4, Yhdysvallat ja Brasilia. Pohjoismaisilla ter\u00e4ssektorin toimijoilla on mahdollisuus profiloitua siirtym\u00e4ss\u00e4 globaalin muutoksen suunnann\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. SSAB:n tavoitteena on saada Raahen tehtaansa tuotanto hiilineutraaliksi kahdeksan vuoden kuluessa. T\u00e4ll\u00e4 tulee olemaan merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s Suomen kansallisiin ilmastotavoitteisiin p\u00e4\u00e4semisess\u00e4, sill\u00e4 SSAB:n p\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa muodostavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 per\u00e4ti seitsem\u00e4n prosenttia kansallisista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4mme. Outokummun ruostumattoman ter\u00e4ksen tuotanto nojaa jo ter\u00e4s- ja rautaromun hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja heid\u00e4n valmistamansa ruostumattoman ter\u00e4ksen hiilijalanj\u00e4lki on alansa parhaimpia. Nyt muutos kohti v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tuotantoa on viet\u00e4v\u00e4 l\u00e4pi koko sektorilla, jotta maapallon elinolosuhteiden kannalta kriittiset p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset voidaan toteuttaa. T\u00e4t\u00e4 varten kansainv\u00e4linen, eri asiantuntijatahojen yhteinen Science Based Targets -aloite (SBTi) on juuri julkaissut luonnoksen ter\u00e4ssektorin ohjeistuksesta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Luonnosta on valmistellut viime vuoden lopulta l\u00e4htien eri toimijoista muodostuva asiantuntijaryhm\u00e4, yhdess\u00e4 teknisest\u00e4 konsultoinnista vastaavan Mission Possible Partnershipin kanssa. WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman on asiantuntijaryhm\u00e4n j\u00e4sen. Tammikuun 23. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti jatkuvan julkisen kuulemisprosessin aikana SBTi toivoo saavansa luonnokseen kannanottoja laajasti eri sidosryhmilt\u00e4. Kommentteja julkiseen kuulemiseen voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lomakkeen kautta.<\/p>\n

Ter\u00e4steollisuuden siirtym\u00e4 puhtaampaan tuotantoon vaatii mittavia toimia usealla saralla: Kivihiilell\u00e4 toimivat perinteiset masuunit pit\u00e4\u00e4 korvata s\u00e4hk\u00f6toimisilla valokaariuuneilla, joiden energiantarve tulee tyydytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isill\u00e4 energiamuodoilla. Samalla kierr\u00e4tetyn ter\u00e4ksen osuutta tuotannossa tulee kasvattaa huomattavasti, sill\u00e4 ter\u00e4s- ja rautaromusta valmistettavan ter\u00e4ksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat vain noin kymmenesosa neitseellisest\u00e4 rautamalmista valmistetun ter\u00e4ksen p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin verrattuna. Kierr\u00e4tetty ter\u00e4s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s neitseellisen rautamalmin louhimisesta aiheutuvia mittavia ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastovaikutuksia. Rautamalmin vetypelkistys tulee korvaamaan my\u00f6s pelkist\u00e4misprosessissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kivihiilipohjaisen koksin. Pelkistykseen tarvittavan vihre\u00e4n vedyn tuotanto lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isesti tuotetun s\u00e4hk\u00f6n tarvetta. Siirtym\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiiliseen tuotantoon vaatii toteutuakseen merkitt\u00e4vi\u00e4 panostuksia etenkin v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6iseen energiantuotantoon. Esimerkiksi SSAB:n Suomen tuotantolaitoksia koskeva suunnitelma hiilineutraaliudesta edellytt\u00e4\u00e4 investointeja vihre\u00e4n vedyn sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen s\u00e4hk\u00f6n tuotantoon. Kaikista ter\u00e4ssektorin hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen tarvittavista investoinneista vain 28 prosenttia kohdistuukin suoraan ter\u00e4ksen tuotantolaitoksiin, ja per\u00e4ti 72 prosenttia tuotantopanoksiin, ennen kaikkea v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen s\u00e4hk\u00f6n tuotantoon.<\/p>\n

Puhtaampaan tuotantoon on siirtymisell\u00e4 on kiire, sill\u00e4 ter\u00e4ksen kysynt\u00e4 kasvaa voimakkaasti. Kun vuonna 2000 raakater\u00e4ksen globaali kysynt\u00e4 oli viel\u00e4 850 miljoonaa tonnia, vuonna 2020 raakater\u00e4st\u00e4 tarvittiin jo 1 878 miljoonaa tonnia. Agora-ajatushautomon mukaan kysynn\u00e4n kasvu etenkin kasvavissa talouksissa tulee edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 170 miljoonan tonnin lis\u00e4kapasiteettia ter\u00e4ksen tuotantoon viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Samaan aikaan nykyisiin laitoksiin tarvitaan joka tapauksessa mittavia uudelleeninvestointeja ennen vuotta 2030. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s ter\u00e4ksen kokonaiskysynt\u00e4\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 onnistuu muun muassa panostamalla tuotesuunnittelussa entist\u00e4 parempaan materiaalitehokkuuteen, siirtym\u00e4ll\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n kiertotalouteen parantamalla ter\u00e4ksen kierr\u00e4tyst\u00e4 ja korvaamalla ter\u00e4st\u00e4 my\u00f6s muilla raaka-aineilla. On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 investoinnit ohjataan yksinomaan v\u00e4h\u00e4hiilisiin tuotantoteknologioihin vanhanaikaisten, kivihiilt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien metodien sijaan. Maailman energiaj\u00e4rjest\u00f6 IEA:n laatiman NetZero2050-polun mukaisesti yht\u00e4\u00e4n investointia vanhanaikaisiin ter\u00e4stuotantoteknologioihin ei tule tehd\u00e4 en\u00e4\u00e4 vuoden 2025 j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedossa olevilla investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja julkistuksilla kyet\u00e4\u00e4n kattamaan vain pieni osa muutoksesta, ja siksi kuilu nykytilanteen ja hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen tarvittavien investointien v\u00e4lill\u00e4 on kurottava umpeen jo kuluvan vuosikymmenen loppuun menness\u00e4. Vaikka siirtym\u00e4 puhtaampaan tuotantoon vaatii paljon, se tuottaa monia hy\u00f6tyj\u00e4: kun investoinnit tehd\u00e4\u00e4n oikein, voidaan paitsi hillit\u00e4 ilmastonmuutosta merkitt\u00e4v\u00e4sti, my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 investointeihin liittyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4t hiiliriskit sek\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 siirtym\u00e4 uuteen tuotantotapaan tapahtuu oikeudenmukaisesti.<\/p>\n

Ter\u00e4ssektorin siirtym\u00e4 puhtaampaan tuotantoon on monisyinen prosessi, jolla on valtava potentiaali edist\u00e4\u00e4 niin ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4 kuin positiivista liiketoiminnallista ja yhteiskunnallista kehityst\u00e4. Ter\u00e4ssektorin SBTi-toimialaohje on siirtym\u00e4n toteuttamisen kannalta keskeinen ty\u00f6kalu, jonka kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 ter\u00e4stuottajat ett\u00e4 sektorin sidosryhm\u00e4t voivat tuoda vahvan panoksensa tammikuulle jatkuvan kuulemisprosessin kautta. Lopullinen toimialaohje tulee valmistumaan huhti\u2013toukokuun 2023 aikana, jonka j\u00e4lkeen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se otetaan my\u00f6s aktiivisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vuoden 2023 aikana toivottavasti yh\u00e4 useammat ter\u00e4st\u00e4 tuottavat, ter\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja ter\u00e4kseen investoivat toimijat sitoutuvat SBTi-toimialaohjeeseen. Tieteeseen perustuvien ohjeiden avulla voimme edelleen pysy\u00e4 1,5 asteen polulla.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ter\u00e4s pit\u00e4\u00e4 arkeamme pystyss\u00e4 \u2013 kirjaimellisesti. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin rakennusten, autojen kuin kodinkoneidenkin valmistukseen, ja esimerkiksi puhelin- ja tietoliikenneverkko rakentuu paljolti ter\u00e4ksisten mastojen varaan. Ter\u00e4ksen…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[10334,21967,5964,58,235],"class_list":["post-94354","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-ilmastokriisi","tag-puhdas-tuotanto","tag-terasteollisuus","tag-wwf-suomi","tag-ymparisto","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94354"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94354\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":94356,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94354\/revisions\/94356"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94354"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94354"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}