{"id":92377,"date":"2022-10-31T20:01:00","date_gmt":"2022-10-31T18:01:00","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=92377"},"modified":"2022-10-31T20:01:00","modified_gmt":"2022-10-31T18:01:00","slug":"kun-ilmasto-lampenee-luonto-ja-talous-jarkkyvat-mita-wwf-tekee-ilmastonmuutoksen-hillitsemiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/kun-ilmasto-lampenee-luonto-ja-talous-jarkkyvat-mita-wwf-tekee-ilmastonmuutoksen-hillitsemiseksi\/","title":{"rendered":"Kun ilmasto l\u00e4mpenee, luonto ja talous j\u00e4rkkyv\u00e4t \u2013 mit\u00e4 WWF tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
\n

Luonto l\u00e4hell\u00e4mme on vaarassa kadota ilmastonmuutoksen seurauksena. Luontokato on uhka jokaisen yrityksen tulevaisuudelle, sill\u00e4 taloutemme on riippuvainen monimuotoisesta luonnosta. Yritysten joululahjoitukset<\/a> tukevat WWF:n ilmastoty\u00f6t\u00e4, jonka t\u00e4rkein tavoite on rajata ilmaston l\u00e4mpeneminen 1,5 asteeseen. N\u00e4in WWF toimii konkreettisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
<\/div>\n
\n
\n

Ilmastonmuutoksen<\/a> takia luonto menee sekaisin. S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, kuten tulvat, rankkasateet, myrskyt, helleaallot ja kuivuus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t vaurioittavat elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja kiihdytt\u00e4v\u00e4t lajien sukupuuttoa. Muutoksen vauhti on nyt niin huima, ettei osa lajeista pysty siihen sopeutumaan.<\/p>\n

Suomessa yli 2 600 el\u00e4in- ja kasvilajia on luokiteltu uhanalaisiksi. Maailmanlaajuisesti yli miljoona lajia on vaarassa kadota. Lajit ovat riippuvaisia toisistaan, ja yhdenkin lajin h\u00e4vi\u00e4minen voi horjuttaa kokonaisia ekosysteemej\u00e4. Esimerkiksi puut, jotka kasvavat hitaasti, ovat alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin mahdolliselta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuosisadan lopussa kuuset ovat h\u00e4vinneet Etel\u00e4-Suomesta.<\/p>\n

Luonnon k\u00f6yhtyminen ei uhkaa vain el\u00e4in- ja kasvilajeja. Ekosysteemien romahtaminen vaarantaa liiketoiminnan, ruuantuotannon sek\u00e4 ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin. Taloustieteilij\u00e4 Sir Partha Dasguptan arvion mukaan 50 prosenttia globaalista BKT:sta on riippuvainen monimuotoisesta luonnosta.<\/p>\n

Kaikkein rajuimmat vaikutukset luonnolle on yh\u00e4 mahdollista est\u00e4\u00e4. WWF:n t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena on rajata ilmaston l\u00e4mpeneminen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen<\/a> mukaisesti ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ymp\u00e4rist\u00f6lle, ihmisille ja taloudelle. Jokaisella l\u00e4mp\u00f6asteen kymmenyksell\u00e4 on nyt v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n

Tutustu alta, kuinka toimimme ilmastokriisin ratkaisemiseksi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
<\/div>\n
\n
\n

N\u00e4ill\u00e4 keinoilla WWF vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
<\/div>\n
\n
\n

WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa luonto ja ihmiset el\u00e4v\u00e4t tasapainossa. Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n aktiivisesti niin Suomessa, EU-tasolla kuin maailmanlaajuisesti. Kansainv\u00e4linen WWF-verkosto on maailman vaikuttavin ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6, ja Suomessa WWF on tehnyt t\u00f6it\u00e4 oman l\u00e4hiluontomme puolesta jo yli 50 vuotta<\/a>. Ilmastonmuutoksen kaltaisia suuria haasteita ratkotaan monin erilaisin ty\u00f6kaluin.<\/p>\n

\n
\n
\n
\n
\n

1 Vaikutamme ilmastopolitiikkaan kotimaassa, EU:ssa ja kansainv\u00e4lisesti<\/h2>\n

Vaikutamme siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vahinkojen korvaaminen k\u00f6yhille ja haavoittuville maille ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa Suomen ja EU:n politiikkaa.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ilmastoneuvotteluissa. Tuomme prosesseihin l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja toimimme linkkin\u00e4 tutkijoiden ja poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4. Er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 roolimme on muistuttaa maita siit\u00e4, mit\u00e4 on sovittu. Marraskuussa kansainv\u00e4lisess\u00e4 COP27-ilmastokokouksessa Egyptiss\u00e4 viemme joka ikiseen neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneelin IPCC:n viestin siit\u00e4, ett\u00e4 ilmastokriisi ja luontokato kiihdytt\u00e4v\u00e4t toinen toisiaan, ja siksi ne on ratkaistava yhdess\u00e4.<\/p>\n

Suomen tulee omalta osaltaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 niin, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen pystyt\u00e4\u00e4n rajoittamaan 1,5 asteeseen. Vaikka monet keskeiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n EU:n tasolla, my\u00f6s oman ilmastolakimme mukaisilla ohjelmilla on t\u00e4rke\u00e4 merkitys. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 k\u00e4ymme jatkuvaa keskustelua hallituksen ja eduskunnan kanssa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutostarpeista ja erilaisista politiikkaohjelmista.<\/p>\n

2 Autamme metsi\u00e4 suojelemalla ja ennallistamalla sek\u00e4 vaikuttamis- ja kehitysyhteisty\u00f6n avulla<\/h2>\n

Mets\u00e4t ovat kallisarvoinen puskuri ilmastonmuutoksen torjunnassa, sill\u00e4 ne sitovat itseens\u00e4 huomattavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hiilidioksidia. Tavoitteemme on pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailman mets\u00e4kato vuoteen 2030 menness\u00e4 ja saattaa puolet maailman metsist\u00e4 suojelun tai kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n piiriin. Metsien suojelu, mets\u00e4nhoidon parantaminen, peltomets\u00e4viljelyn edist\u00e4minen ja joutomaiden metsitt\u00e4minen voisivat yhdess\u00e4 auttaa saavuttamaan jopa 18 prosenttia Pariisin ilmastosopimuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteista.<\/p>\n

Kuluneen nelj\u00e4n vuoden aikana<\/a> WWF Suomen ty\u00f6ll\u00e4 on suojeltu yli 2,5 miljoonaa hehtaaria sademets\u00e4\u00e4 ja tuettu yli 165 000 ihmist\u00e4 kehittyviss\u00e4 maissa. Ty\u00f6skentelemme tiiviisti yhdess\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen ja paikallisyhteis\u00f6jen kanssa, sill\u00e4 osallistava, ihmisoikeusperustainen luonnonsuojeluty\u00f6 on WWF:n ty\u00f6n kulmakivi ymp\u00e4ri maailmaa. N\u00e4in autamme niin uhanalaisten el\u00e4inten tilannetta kuin paikallisten ihmisten toimeentuloa.<\/p>\n

Metsien suojelu kytkeytyy my\u00f6s ilmastopolitiikkaan. Vuonna 2022 olemme vaatineet p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 tukemaan kattavaa EU:n mets\u00e4katolains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka on lukuisten yritysten etu sek\u00e4 toive. Yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t luovat kaikille yrityksille tasapuolisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n. Sinnikk\u00e4\u00e4n vaikuttamisty\u00f6mme tulokset n\u00e4kyiv\u00e4t, kun europarlamentti \u00e4\u00e4nesti syyskuussa 2022 vahvan mets\u00e4katolain puolesta<\/a>.<\/p>\n

Kotimaassa edist\u00e4mme jatkuvan kasvatuksen menetelm\u00e4n yleistymist\u00e4 etenkin turvemailla. Vaadimme my\u00f6s, ett\u00e4 arvokkaat luonnonmets\u00e4t suojellaan, sill\u00e4 monimuotoisuutensa ohella ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 hiilinieluja ja tukevat Suomen ilmastotavoitteita.<\/p>\n

3 Suojelemme ilmastonmuutoksesta k\u00e4rsivi\u00e4 lajeja Suomessa<\/h2>\n

Autamme monia Suomen el\u00e4in- ja kasvilajeja, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt. Esimerkiksi naali ja saimaannorppa ovat kylm\u00e4\u00e4n erikoistuneita lajeja, joille ilmastonmuutoksen seuraukset ovat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 suurin uhka.<\/p>\n

Olemme ty\u00f6skennelleet naalin suojelemiseksi pitk\u00e4\u00e4n. Naalinsuojelussa saatiin kes\u00e4ll\u00e4 2022 merkitt\u00e4vi\u00e4 uutisia, kun Suomessa varmistui naalin onnistunut pesint\u00e4 yli 25 vuoden tauon j\u00e4lkeen. Jotta pesint\u00e4 ei j\u00e4isi t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen ainoaksi ja kanta elpyisi, naali tarvitsee ainakin toistaiseksi jatkuvaa apua. N\u00e4ill\u00e4 keinoilla suojelemme naalia.<\/a><\/p>\n

Aloitimme saimaannorpan<\/a> suojelun vuonna 1979, mink\u00e4 j\u00e4lkeen norppakanta on kasvanut Saimaalla. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen eritt\u00e4in uhanalainen. Lajia autetaan sopeutumaan v\u00e4h\u00e4lumisiin talviin muun muassa kolaamalla apukinoksia norpan pesinn\u00e4n turvaamiseksi.<\/p>\n

Ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 vieraslajit saavat yh\u00e4 paremmat mahdollisuudet levit\u00e4 Suomen luontoon. Vieraslajit<\/a> levi\u00e4v\u00e4t nopeasti ja voimakkaasti ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tukahduttaen elintilaa kotoper\u00e4isilt\u00e4 lajeilta. Esimerkiksi j\u00e4ttipalsami ja japanintatar ovat jo levinneet Etel\u00e4-Suomen metsiin. J\u00e4rjest\u00e4mme luonnonhoitotalkoita<\/a>, joissa torjumme vieraskasvilajeja. N\u00e4in tuemme lukuisia lajeja, muun muassa monimuotoisesta luonnosta riippuvaisia p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4. Lue, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen luontoon.<\/a><\/p>\n

4 Vaikutamme yrityksiin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi<\/h2>\n

Ter\u00e4ksen tuotanto aiheuttaa noin 7\u20138 prosenttia kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Raskaan teollisuuden prosessien muuttaminen v\u00e4h\u00e4hiilisiksi onkin ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja toimiala on yksi avainsektoreista ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 k\u00e4ynnistimme syksyll\u00e4 2022 projektin, jonka tarkoituksena on saada ter\u00e4ksen tuottajat sitoutumaan Science Based Targets -aloitteen<\/a> 1,5 asteen mukaiseen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteeseen.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi kirit\u00e4mme monien alojen yrityksi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi WWF Green Office -ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4<\/a> on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli 200 yrityksess\u00e4 ja organisaatiossa Suomessa. Valmiin mallin avulla ty\u00f6paikat voivat mitata ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutustaan sek\u00e4 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

5 Edist\u00e4mme sijoitustoiminnan ilmastokest\u00e4vyytt\u00e4<\/h2>\n

Sijoitukset on siirrett\u00e4v\u00e4 pois ilmastonmuutosta vauhdittavista fossiilisista polttoaineista. Tavoitteemme on, ett\u00e4 sijoittajat korvaisivat hiili-intensiivisi\u00e4 sijoituskohteitaan ilmaston kannalta kest\u00e4v\u00e4mmill\u00e4 vaihtoehdoilla.<\/p>\n

Edist\u00e4mme sijoitusten ilmastovastuullisuutta viestim\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 institutionaalisille ett\u00e4 yksityisille sijoittajille. Esimerkiksi WWF:n ja Mandatumin yhteisty\u00f6ss\u00e4 tekem\u00e4 Sijoittajan ilmasto-opas<\/a> antaa ohjeita vastuulliseen sijoittamiseen. Olemme my\u00f6s selvitt\u00e4neet, kuinka hyvin Suomen viiden suurimman el\u00e4keyhti\u00f6n sijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.<\/p>\n

6 Kannustamme kuluttajia ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempiin valintoihin ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n<\/h2>\n

Viestint\u00e4 on keskeisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarjoamme konkreettisia ratkaisuja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliseen el\u00e4m\u00e4ntapaan ja hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen.<\/p>\n

Kannustamme esimerkiksi kasvipainotteiseen ruokavalioon<\/a>, koska el\u00e4inper\u00e4isen ruuan tuotanto on maailmanlaajuisesti valtava kasvihuonekaasujen aiheuttaja sek\u00e4 suurin syy mets\u00e4katoon. Ruokaty\u00f6ss\u00e4 olemme tehneet paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 nuorten kanssa, sill\u00e4 nuorissa on tulevaisuus.<\/p>\n

J\u00e4rjest\u00e4mme my\u00f6s vuosittain maailman suurimman ilmastotapahtuman, WWF:n Earth Hourin<\/a>, joka antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteens\u00e4 ilmaston puolesta.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
<\/div>\n
\n
\n

Auta luontoa ja tee yrityksen joululahjoitus jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/h1>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
<\/div>\n
\n
\n

Meill\u00e4 on osaamista ja asiantuntemusta sek\u00e4 keinot ja kanavat toimia. Voittoa tavoittelemattomana ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n\u00e4 tarvitsemme kuitenkin pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6mme jatkamiseksi yritysten taloudellista tukea. Vain tukijoidemme ansiosta voimme suunnitella ja toteuttaa luonnonsuojelun toimenpiteit\u00e4 sek\u00e4 saada tuloksia aikaan.<\/p>\n

Yrityksenne voi olla t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ja osa ratkaisua. Osoittakaa yritysvastuuta tekem\u00e4ll\u00e4 lahjoitus WWF:n joulukampanjaan<\/a>. Kiitoksena lahjoituksesta tarjoamme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nne viestint\u00e4materiaalin, joilla ilahdutatte joulun aikaan sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 ett\u00e4 asiakkaita. Lis\u00e4ksi kampanjan j\u00e4lkeen viestimme lahjoituksen tehneist\u00e4 yrityksist\u00e4 ja organisaatioista WWF:n kanavissa. Tulkaa mukaan jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonto l\u00e4hell\u00e4mme on vaarassa kadota ilmastonmuutoksen seurauksena. Luontokato on uhka jokaisen yrityksen tulevaisuudelle, sill\u00e4 taloutemme on riippuvainen monimuotoisesta luonnosta. Yritysten joululahjoitukset tukevat WWF:n ilmastoty\u00f6t\u00e4, jonka…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[11114,231,67,58],"class_list":["post-92377","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-ilmaston-lampeneminen","tag-luonto","tag-talous","tag-wwf-suomi","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92377","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92377"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92377\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":92378,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92377\/revisions\/92378"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92377"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92377"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92377"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}