{"id":89463,"date":"2022-09-26T17:15:56","date_gmt":"2022-09-26T14:15:56","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=89463"},"modified":"2022-09-26T17:15:56","modified_gmt":"2022-09-26T14:15:56","slug":"norpansuojelijoita-kolmessa-sukupolvessa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/norpansuojelijoita-kolmessa-sukupolvessa-2\/","title":{"rendered":"Norpansuojelijoita kolmessa sukupolvessa"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Taipalsaarelaisella Marttisen suvulla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli WWF:n tekem\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 saimaannorpan suojelemiseksi. Norpansuojelua tehd\u00e4\u00e4n jo kolmannessa polvessa, mutta vaikka ty\u00f6 on kantanut hedelm\u00e4\u00e4 norppakantojen kasvaessa, vuosikymmenten aikana on n\u00e4hty my\u00f6s ilmaston l\u00e4mpenemisen seurauksia.<\/p>\n<p>Vuonna 1979 Kaiku Marttinen kutsuttiin vasta perustetun saimaanhyljety\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4seneksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6 Saimaalla oli Marttisen osaamista. H\u00e4n oli sopimassa ensimm\u00e4isi\u00e4 verkkokalastuksen rajoitusalueita norpansuojelun alkutaipaleella. Ty\u00f6 luonnonsuojelun ja kalastuksen yhteensovittamisessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kaikun poika Ismo on puolestaan toiminut jo pitk\u00e4\u00e4n WWF:n aluevastaavana, ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s hallituksessa. Ismon poika\u202fJukka\u202fon norpansuojelija kolmannessa polvessa. \u201dOlemme norpan kanssa ik\u00e4\u00e4n kuin kasvaneet yhteen tai yhdess\u00e4. Muualla kuin Saimaalla en asuisi, eik\u00e4 asu saimaannorppakaan\u201d, Ismo Marttinen kertoo. Ismo Marttisen johtama vapaaehtoisten joukko vastaa nyky\u00e4\u00e4n muun muassa apukinosten kolaamisesta ja norpan pes\u00e4laskennoista etel\u00e4isell\u00e4 Saimaalla. Vuonna 2019 Marttinen sai Tuuliaisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n luontopalkinnon ty\u00f6st\u00e4\u00e4n saimaannorpan hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Marttiset ovat paitsi suojelleet saimaannorppia, my\u00f6s tehneet merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansalaistutkimusta Saimaalla. Kaiku Marttinen\u202fkirjasi ensimm\u00e4iset merkint\u00e4ns\u00e4 etel\u00e4isell\u00e4 Saimaalla sijaitsevan M\u00e4ntysaarensel\u00e4n j\u00e4\u00e4tymis- ja sulamisp\u00e4ivist\u00e4 1940-luvulla. Havaintosarja on yhten\u00e4inen vuodesta 1952 l\u00e4htien. Ismo Marttinen on jatkanut seurantaa vuodesta 1990 l\u00e4htien. Seuranta toteutetaan joka vuosi samalla metodilla ja samasta havaintopisteest\u00e4. \u201dKyseess\u00e4 on t\u00e4ysin omaehtoinen tutkimuksemme, jolla ei ole tieteellist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. N\u00e4in voimme kuitenkin saada k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vertailutietoa ilmaston l\u00e4mpenemisen vaikutuksesta j\u00e4rvien j\u00e4\u00e4peitteiseen aikaan edes jollain miesmuistia pitemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4\u201d, Ismo Marttinen sanoo. Ilmastonmuutos n\u00e4kyy jo Suomen luonnossa. Siit\u00e4 kielii my\u00f6s Marttisten seuranta: kun seurantahistorian ensimm\u00e4isten 15 vuoden aikana (1952\u20131966) keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen j\u00e4\u00e4tymisp\u00e4iv\u00e4 oli 13. joulukuuta, vuosina 2005\u20132019\u202fse oli 6. tammikuuta. \u201dJos kehitys jatkuu, tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synk\u00e4lt\u00e4 saimaannorpan kannalta\u201d, Marttinen sanoo.<\/p>\n<p>WWF aloitti saimaannorpan suojelun vuonna 1979, jolloin Saimaassa ui arviolta hieman yli 100 norppaa. Norppaa suojeli WWF:n perustama saimaanhyljety\u00f6ryhm\u00e4, joka alkoi neuvotella vapaaehtoisista verkkokalastusrajoituksista norppien lis\u00e4\u00e4ntymisalueilla. Ensimm\u00e4iset sopimukset verkkokalastusrajoituksista solmittiin vuonna 1982, ja WWF maksoi kalastajille korvauksia. Seuraavina vuosina yh\u00e4 useampi kalastuskunta saatiin sopimusten piiriin, ja kalastusrajoitusalueiden pinta-ala kasvoi v\u00e4hitellen. Kaiken kaikkiaan WWF:n ty\u00f6 saimaannorpan suojelemiseksi on ollut monipuolista. WWF on julistanut yhdess\u00e4 paikallisten kanssa saimaannorpalle pesim\u00e4rauhan vuodesta 1993 l\u00e4htien. Lis\u00e4ksi WWF on tukenut tutkimusta: 2010-luvun alussa WWF rahoitti It\u00e4-Suomen yliopiston kolmivuotista hanketta, jossa selvitettiin niin sanottujen apukinosten rakentamista sellaisina talvina, kun norpalle ei muodostuisi luonnostaan pes\u00e4kinoksia.Viime vuosina apukinokset ovat osoittaneet toimivuutensa, ja WWF on vastannut niiden tekemisest\u00e4 etel\u00e4isell\u00e4 Saimaalla. Norppakanta on kasvanut tasaisesti, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kannan kooksi arvioidaan noin 430 yksil\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/bit.ly\/3r6WOWb\">WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taipalsaarelaisella Marttisen suvulla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli WWF:n tekem\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 saimaannorpan suojelemiseksi. Norpansuojelua tehd\u00e4\u00e4n jo kolmannessa polvessa, mutta vaikka ty\u00f6 on kantanut hedelm\u00e4\u00e4 norppakantojen kasvaessa,&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[236,1035,58,235],"class_list":["post-89463","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-luonnonsuojelu","tag-saimaannorppa","tag-wwf-suomi","tag-ymparisto","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89463"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89463\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":89464,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89463\/revisions\/89464"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}