{"id":84184,"date":"2022-07-25T09:50:39","date_gmt":"2022-07-25T06:50:39","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=84184"},"modified":"2022-07-29T23:38:22","modified_gmt":"2022-07-29T20:38:22","slug":"naton-uusi-voimavara","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vaufien\/naton-uusi-voimavara\/","title":{"rendered":"Naton uusi voimavara"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

Suomen ja Ruotsin Nato-j\u00e4senyydest\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 koko Euroopan puolustuksen kannalta, kirjoittaa Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Tomas Ries.<\/p>\n

Kun tarkastellaan Suomen Nato-j\u00e4senyyden vaikutuksia pohjoismaiseen turvallisuuteen, on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 kaksi perustotuutta. Ensinn\u00e4kin kauneus on katsojan silm\u00e4ss\u00e4. Siksi tutkin asiaa kolmesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: Suomen, Naton ja Ven\u00e4j\u00e4n. Toiseksi, t\u00e4ydellisi\u00e4 valintoja ei ole. Kaikilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla on sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja puolia. Siksi otan molemmat huomioon. Kolmanneksi, k\u00e4sittelen jokaista tapausta suurstrategian ja sotilaallisen puolustuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Suomi on toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen noudattanut suurstrategiaa, joka perustuu Neuvostoliiton ja sittemmin Ven\u00e4j\u00e4n rauhoittelun ja pelotteen tasapainoon. Strategia tukeutuu kahteen pilariin. Toinen pilareista perustuu sen tunnustamiselle, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti sotilaallista voimaa aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vahinkoa Suomelle ja ett\u00e4 maantiede tekee Suomesta eritt\u00e4in haavoittuvan t\u00e4lle voimalle. N\u00e4in ollen on mahdollisuuksien mukaan v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 sotaa naapurin kanssa ja vakuutettava Ven\u00e4j\u00e4 siit\u00e4, ettei sen keskeisi\u00e4 turvallisuusetuja uhata Suomen taholta tai kautta.<\/p>\n

Toiseksi on samanaikaisesti tunnustettava, ett\u00e4 Neuvostoliiton ja sittemmin Ven\u00e4j\u00e4n autorit\u00e4\u00e4risyys on syv\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa Suomen arvojen kanssa ja ett\u00e4 maalla on vaarallisia laajentumishalun taipumuksia. Siksi on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi on mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n altis Ven\u00e4j\u00e4n painostukselle, mik\u00e4 puolestaan edellytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman voimakasta vastinetta Ven\u00e4j\u00e4n sotilaalliselle painostukselle. Kylm\u00e4ss\u00e4 sodassa tasapainopolitiikka oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

Kylm\u00e4n sodan aikana tasapainopolitiikka oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska Suomi oli sek\u00e4 poliittisesti ett\u00e4 sotilaallisesti eristyksiss\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 ja siksi suuressa vaarassa. Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Suomi siirtyi nopeasti kohti laajempaa poliittista ja sotilaallista yhdentymist\u00e4 l\u00e4nteen. Poliittisesti Suomi liittyi EU:hun tammikuussa 1995 ja luopui virallisesti puolueettomuuspolitiikastaan saman vuoden kes\u00e4kuussa. Sotilaallinen Suomi siirtyi kohti t\u00e4ytt\u00e4 yhteensopivuutta Naton kanssa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Suomi on osallistunut kasvavassa m\u00e4\u00e4riin sotilaallisiin operaatioihin Naton kanssa.<\/p>\n

Maa suhtautui Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kuitenkin edelleen varovaisesti, vaikkei yht\u00e4 varovaisesti kuin ennen. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyi tiivis ja ainutlaatuinen vuoropuhelu Ven\u00e4j\u00e4n ylimm\u00e4n johdon kanssa sek\u00e4 \u201dsotilaallinen liittoutumattomuus\u201d, jolla v\u00e4ltettiin Nato-j\u00e4senyys.<\/p>\n

Presidentti Putinin hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 teki t\u00e4st\u00e4 politiikasta lopun. Suomi liikkui nopeasti, aktivoi selv\u00e4sti pitk\u00e4\u00e4n valmiina olleen varautumissuunnitelman ja j\u00e4tti j\u00e4senyyshakemuksensa Natolle 18. toukokuuta. T\u00e4st\u00e4 on Suomelle sek\u00e4 haittaa ett\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4. Suomen suurstrategian tasolla Putin on jo vuosia vakavasti varoittanut Suomea liittym\u00e4st\u00e4 Natoon, joten Suomen j\u00e4senhakemus n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kova isku maan rauhoittelupolitiikalle. Iskua saattaa kuitenkin pehment\u00e4\u00e4 kolme tekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Nato hy\u00f6tyisi merkitt\u00e4v\u00e4sti Suomen j\u00e4senyydest\u00e4. Suomi tarjoaa ainutlaatuista Ven\u00e4j\u00e4n ja sen puolustusvoimien tuntemusta sek\u00e4 vahvat reaalipoliittiset ja sotilaalliset perinteet, jotka perustuvat viime vuosisadalla k\u00e4ytyyn nelj\u00e4\u00e4n sotaan ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeisiin kokemuksiin maan puolustaessa itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton poliittisen ja my\u00f6s ajoittaisten sotilaallisten paineiden alla kylm\u00e4n sodan aikana.<\/p>\n

Pragmaattisena ja lojaalina kumppanina Suomi olisi enemminkin voimavara kuin rasite Naton suunnittelun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kannalta. Sotilaallisesti Suomen j\u00e4senyys hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 Natoa kahdella tavalla. Maantieteellisesti j\u00e4senyys syvent\u00e4\u00e4 Naton puolustusta merkitt\u00e4v\u00e4sti Pohjois-Norjassa suojaamalla Norjaa Finnmarkista etel\u00e4\u00e4n ja etel\u00e4ss\u00e4 Viron pohjoislaidalla Suomenlahden rannikolla. Toinen hy\u00f6ty on Suomen Natolle tarjoaman sotilaallisen johtajuuden ja taisteluvoiman korkea laatu, joka tukee merkitt\u00e4v\u00e4sti Naton sotilaallista suorituskyky\u00e4 Pohjois-Euroopassa. Suomi ei tule Natoon kerj\u00e4l\u00e4isen\u00e4 vaan antaa huomattavan panoksen.<\/p>\n

Lopuksi on huomioitava Ruotsin t\u00e4rke\u00e4 rooli Naton pohjoismaisessa puolustuksessa. Vaikka Ruotsi on viel\u00e4 rakentamassa kansallista puolustusvalmiuttaan ja sen maavoimien koko on edelleen rajallinen, sill\u00e4 on erinomainen puolustusteollisuus, vahvat ilmavoimat ja yksi maailman johtavista matalan meren sukellusvenelaivastoista. Suomen Nato-j\u00e4senyyden nettovaikutus on kaikissa oloissa riippuvainen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Jos Ven\u00e4j\u00e4 siirtyy kohti liberaalimpaa tulevaisuutta, sen Nato-suhteesta johtuvat j\u00e4nnitteet h\u00e4lventyv\u00e4t, eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 synny ongelmaa.\u00a0Tomas Riesin kirjoitus on julkaistu EVA Raportissa Uusi L\u00e4nsi. Koko raportin p\u00e4\u00e4see lukemaan t\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/a><\/strong><\/p>\n

L\u00e4hde: EVA<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Suomen ja Ruotsin Nato-j\u00e4senyydest\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 koko Euroopan puolustuksen kannalta, kirjoittaa Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Tomas Ries. Kun tarkastellaan Suomen Nato-j\u00e4senyyden vaikutuksia pohjoismaiseen turvallisuuteen, on…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5237,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[11658,12554,33,35],"tags":[1820,3623,1393,295,5206,18043],"class_list":["post-84184","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiedeuutiset","category-vau-viikkokatsaus","category-vaufi","category-vaufien","tag-eva","tag-nato","tag-ruotsi","tag-suomi","tag-uusi","tag-voimavara","wpcat-11658-id","wpcat-12554-id","wpcat-33-id","wpcat-35-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/eva_logo.jpg?fit=150%2C150&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84184","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84184"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84184\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":84657,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84184\/revisions\/84657"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84184"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84184"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84184"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}