{"id":82941,"date":"2022-07-08T13:29:57","date_gmt":"2022-07-08T10:29:57","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=82941"},"modified":"2022-07-08T13:29:57","modified_gmt":"2022-07-08T10:29:57","slug":"pilasiko-sinileva-taas-uintireissun-nain-voit-hillita-vesistojen-rehevoitymista-ruokavalinnoillasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/pilasiko-sinileva-taas-uintireissun-nain-voit-hillita-vesistojen-rehevoitymista-ruokavalinnoillasi\/","title":{"rendered":"Pilasiko sinilev\u00e4 taas uintireissun? N\u00e4in voit hillit\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4 ruokavalinnoillasi"},"content":{"rendered":"

Helles\u00e4\u00e4ll\u00e4 uimarannan veden pintaan ilmestyv\u00e4t sinilev\u00e4kukinnot muistuttavat ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vesist\u00f6jemme riesasta, rehev\u00f6itymisest\u00e4. Ruokavalintamme vaikuttavat paitsi ilmaston, my\u00f6s vesist\u00f6jen tilaan. Vesi samenee, lev\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja lajirakenne muuttuu. Rehev\u00f6itymisell\u00e4 on monia ik\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia niin vesist\u00f6jemme virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuin niiden ekosysteemeihinkin. Erityisesti It\u00e4meri on mataluutensa ja laajan valuma-alueen vuoksi herkk\u00e4 rehev\u00f6itymiselle. Lis\u00e4ksi se on v\u00e4h\u00e4suolainen murtovesiallas ja siksi jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti hankala elinymp\u00e4rist\u00f6 monille lajeille. \u201dIt\u00e4meress\u00e4 el\u00e4\u00e4 sekaisin suolaisen ja makean veden lajeja, eik\u00e4 se ole millek\u00e4\u00e4n lajille kovin ideaali ymp\u00e4rist\u00f6. Kun olosuhteet muuttuvat, se on \u00e4\u00e4rirajoilla el\u00e4ville lajeille haastavaa. Siksi meid\u00e4n tulee olla erityisen tarkkoja siit\u00e4, mit\u00e4 me veteen p\u00e4\u00e4st\u00e4mme\u201d, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF:n meri- ja sis\u00e4vesitiimist\u00e4. Ruuantuotannolla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus vesist\u00f6jen tilaan, sill\u00e4 pelloille levitett\u00e4v\u00e4t typpe\u00e4 ja fosforia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t lannoitteet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t usein valumavesien mukana rehev\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n vesist\u00f6j\u00e4. Olemme koonneet t\u00e4h\u00e4n juttuun vinkit siihen, kuinka omilla ruokavalinnoillaan voi vaikuttaa vesist\u00f6jen tilaan.<\/p>\n

V\u00e4henn\u00e4 lihansy\u00f6nti\u00e4 ja suosi kasvista. El\u00e4intuotannosta syntyy enemm\u00e4n rehev\u00f6itt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin kasvituotannosta. Vaikka kummassakin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lannoitteita, el\u00e4intuotannossa kuormitusta vesist\u00f6ille aiheuttavat sek\u00e4 rehun viljelyss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ravinteet, ett\u00e4 el\u00e4inten lanta. \u201dLihansy\u00f6nnin v\u00e4hent\u00e4minen ja kasvisruuan suosiminen on t\u00e4rkein keino, jolla voi pienent\u00e4\u00e4 oman ruuankulutuksensa rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta\u201d, WWF:n ruokaohjelman suojeluasiantuntija Elisa Niemi neuvoo. Hyv\u00e4 vaihtoehto lihalle ovat esimerkiksi erilaiset palkokasvit ja niist\u00e4 valmistetut kasviproteiinit. \u201dPalkokasvit, kuten herneet ja pavut, eiv\u00e4t tarvitse paljon typpilannoitetta, koska ne sitovat typpe\u00e4 ilmasta. Niiden viljely on siis verrattain ekologista\u201d, Niemi kertoo. Lihansy\u00f6nti\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n ei tarvitse stressata liikaa proteiininsaannistaan, sill\u00e4 Niemen mukaan suuri osa suomalaisista saa ravinnostaan liikaa proteiinia. Liika proteiini ei ole hyv\u00e4ksi terveydelle, ja elimist\u00f6n l\u00e4pi kuljettuaan se n\u00e4kyy j\u00e4tevedess\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4vin\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Suosi s\u00e4rki\u00e4 kalastaessa ja villikalaa kalatiskill\u00e4. S\u00e4rkikalat hy\u00f6tyv\u00e4t rehev\u00f6itymisest\u00e4, ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4 onkin kasvanut sen seurauksena, osittain muiden kalalajien kustannuksella. Pienemmiss\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4 s\u00e4rkikalat voivat my\u00f6s kiihdytt\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4, sill\u00e4 ravintoa etsiess\u00e4\u00e4n ne tonkivat pohjaa ja saattavat vapauttaa pohjaan jo painuneita ravinteita levien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kalastusta harrastava voi vaikuttaa rehev\u00f6itymisest\u00e4 johtuvaan lajiston ep\u00e4tasapainoon siten, ett\u00e4 kalastaa s\u00e4rkikaloja, ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 petokalat rauhaan. \u201dPetokaloihin on historiallisesti kohdistunut suurempi kalastuspaine kuin s\u00e4rkikaloihin. Siiat, ahvenet ja kuhat pyydet\u00e4\u00e4n monin paikoin pois heti kun ne ovat sukukypsi\u00e4, kun taas esimerkiksi s\u00e4rkikaloihin kuuluvan lahnan kalakanta on huomattavasti vanhempi \u2013 niit\u00e4 ei siis juurikaan kalasteta\u201d, Ovaska kuvailee. Kaupasta kalansa ostavan kannattaa suosia kasvatetun kalan sijaan kest\u00e4v\u00e4sti pyydettyj\u00e4 villikaloja, sill\u00e4 kalankasvatus tuottaa rehev\u00f6itt\u00e4vi\u00e4 ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. \u201dVillikala on ainoa ruoka, joka ei mill\u00e4\u00e4n tavalla rehev\u00f6it\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4. Villikalojen mukana ravinteita jopa poistuu vesist\u00f6ist\u00e4 jonkin verran\u201d, Ovaska kertoo. WWF:n kalareseptien avulla voi loihtia useita herkullisia villikalaruokia. Testaa vaikkapa muurinpohjapannulla valmistuvaa grillattua lahnaa aasialaisittain tai kes\u00e4ist\u00e4 ahvenkeittoa!<\/p>\n

Auta vesist\u00f6j\u00e4 torjumalla ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos kiihdytt\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymist\u00e4, sill\u00e4 sinilev\u00e4 ja rihma hy\u00f6tyv\u00e4t l\u00e4mpenevist\u00e4 vesist\u00e4. Viile\u00e4\u00e4n veteen tottuneille lajeille muutokset ovat kohtalokkaita. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 muuttuvat s\u00e4\u00e4olosuhteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t rehev\u00f6itymist\u00e4 my\u00f6s v\u00e4lillisesti, Niemi kuvailee. \u201dEsimerkiksi talvisateet tulevat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, jolloin ravinteita valuu pelloilta vesist\u00f6ihin entist\u00e4kin enemm\u00e4n.\u201d Koska ilmastokriisi ja rehev\u00f6ityminen liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti toisiinsa, ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 valintoja tekem\u00e4ll\u00e4 auttaa my\u00f6s vesist\u00f6j\u00e4. \u201dKuluttajan kannalta se on sik\u00e4li yksinkertaista, ett\u00e4 ilmastoyst\u00e4v\u00e4llinen ja vesist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen valinta on usein sama. Esimerkiksi kasvipohjaisen ruuan ja villikalan suosiminen on paitsi ilmastoteko, my\u00f6s hyv\u00e4ksi vesist\u00f6ille.\u201d<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helles\u00e4\u00e4ll\u00e4 uimarannan veden pintaan ilmestyv\u00e4t sinilev\u00e4kukinnot muistuttavat ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vesist\u00f6jemme riesasta, rehev\u00f6itymisest\u00e4. Ruokavalintamme vaikuttavat paitsi ilmaston, my\u00f6s vesist\u00f6jen tilaan. Vesi samenee, lev\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja lajirakenne…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[3247,58,235],"class_list":["post-82941","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-sinileva","tag-wwf-suomi","tag-ymparisto","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82941","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82941"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82941\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":82942,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82941\/revisions\/82942"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82941"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82941"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82941"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}