{"id":76872,"date":"2022-04-20T08:26:53","date_gmt":"2022-04-20T05:26:53","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=76872"},"modified":"2022-04-22T07:17:46","modified_gmt":"2022-04-22T04:17:46","slug":"uutuus-wwfn-luontolivessa-saaristomeren-norppalive-kuvaa-itamerennorppien-lekottelua-lounaisessa-saaristossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/uutuus-wwfn-luontolivessa-saaristomeren-norppalive-kuvaa-itamerennorppien-lekottelua-lounaisessa-saaristossa\/","title":{"rendered":"Uutuus WWF:n Luontolivess\u00e4: Saaristomeren norppalive kuvaa it\u00e4merennorppien lekottelua lounaisessa saaristossa"},"content":{"rendered":"

Harva tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saaristomerell\u00e4kin el\u00e4\u00e4 norppia, ja ett\u00e4 niit\u00e4 on jopa v\u00e4hemm\u00e4n kuin l\u00e4hisukulaisiaan Saimaalla: vain noin 200\u2013300 yksil\u00f6\u00e4. WWF:n uusi Saaristomeren norppalive kuvaa luotoa, jolle it\u00e4merennorpat kokoontuvat kev\u00e4isin karvanvaihtoon. Kuuluisan Saimaan-sukulaisensa tavoin it\u00e4merennorpat vaihtavat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 karvansa. Valtaosan ajastaan vedess\u00e4 viett\u00e4v\u00e4t norpat nousevat silloin paistattelemaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 luodoille ja vesirajan kiville, sill\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4lt\u00e4 ja kuivalta iholta vanha karva irtoaa paremmin.<\/p>\n

Toisin kuin saimaannorpat, it\u00e4merennorpat lekottelevat mielell\u00e4\u00e4n joukolla. WWF:n Saaristomeren norppalive kuvaa p\u00f6tk\u00f6ttelevi\u00e4 it\u00e4merennorppia lounaisessa saaristossa.\u00a0 \u201dKaikkein parhailla paikoilla luotojen rannoilla voi maata jopa kymmeni\u00e4 it\u00e4merennorppia\u201d, sanoo WWF:n ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Petteri Tolvanen.\u00a0 Norpat hakeutuvat seesteisille, mahdollisimman tuulensuojaisille paikoille. Saaristomeren norppalivess\u00e4 onkin kaksi kameraa hieman eri kohdissa luodolla. Kun tuulensuunta muuttuu ja norpat vaihtavat makoilupaikkaa, my\u00f6s kameran n\u00e4kym\u00e4\u00e4 voidaan vaihtaa.<\/p>\n

It\u00e4merennorppa on lumesta ja j\u00e4\u00e4st\u00e4 riippuvainen arktinen hylje, kuten l\u00e4hisukulaisensa saimaannorppakin. My\u00f6s sen suurin uhka on sama kuin saimaannorpalla, eli ilmastonmuutos.\u00a0 \u201dMiss\u00e4\u00e4n p\u00e4in maailmaa ei ole pysyv\u00e4\u00e4 norppakantaa alueella, joka ei j\u00e4\u00e4dy norpan pesim\u00e4aikaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Saaristomeri kuitenkin jo on sellainen alue. J\u00e4\u00e4talvi kest\u00e4\u00e4 lounaisessa saaristossa keskim\u00e4\u00e4rin en\u00e4\u00e4 muutaman viikon, ja monina vuosina Saaristomeren norppien kuutin syntyv\u00e4t taivasalle\u201d, Petteri Tolvanen sanoo.<\/p>\n

Saaristomeren it\u00e4merennorppakantaa voikin pit\u00e4\u00e4 kurkistusikkunana muidenkin norppiemme tulevaisuuteen, jos ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4 ei onnistuta.\u00a0\u201dSaaristomerell\u00e4 it\u00e4merennorpat el\u00e4v\u00e4t jo olosuhteissa, jotka Saimaalla halutaan kaikin keinoin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.\u201d\u00a0Siit\u00e4, miten Saaristomeren it\u00e4merennorpat j\u00e4\u00e4tt\u00f6min\u00e4 talvina pesiv\u00e4t \u2013 ja miten niiden kuutit selviytyv\u00e4t \u2013 ei toistaiseksi tiedet\u00e4 paljonkaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n norppien tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tunneta, mutta kannan kooksi arvioidaan 200\u2013300 yksil\u00f6\u00e4.\u00a0 \u201dN\u00e4iden norppien poikiminen on toistaiseksi aikamoinen mysteeri. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ilman j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja lunta ne eiv\u00e4t voi synnytt\u00e4\u00e4 luontaisiin lumipesiins\u00e4\u201d, Tolvanen sanoo.\u00a0Saaristomeren norppalivell\u00e4 onkin tietoisuuden kasvattamisen ja luontoel\u00e4mysten tarjoamisen lis\u00e4ksi vahva tutkimuksellinen tavoite.\u00a0\u201dSen yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena on auttaa tunnistamaan n\u00e4it\u00e4 norppayksil\u00f6it\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n kovin v\u00e4h\u00e4n\u201d, Tolvanen sanoo.<\/p>\n

It\u00e4merennorpilla on saimaannorpan tavoin turkissaan yksil\u00f6llinen kuviointi, joka s\u00e4ilyy samanlaisena norpan koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Turkin kiehkurakuviointi on kuin karvainen sormenj\u00e4lki, jonka avulla norppayksil\u00f6t voidaan erottaa toisistaan.\u00a0Turkkikuvioiden valokuvatunnistusta eli photo-ID:t\u00e4 on jo k\u00e4ytetty tehokkaasti saimaannorppien tutkimuksessa. Nyt tavoitteena on ker\u00e4t\u00e4 it\u00e4merennorpista samanlainen tunnistuskortisto. Sen avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa arvioita Saaristomeren norppakannan koosta ja norppien liikkumisesta.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten Saaristomeren norppaliven kamerat ovat et\u00e4ohjattavia ja zoomattavia. Samalla kun toinen kamera v\u00e4litt\u00e4\u00e4 livekuvaa yleis\u00f6lle, tutkijat voivat operoida toista kameraa.\u00a0\u201dSaaristomeren norppaliven avulla pystymme kuvaamaan norppia l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 niit\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4 ja saamme hyv\u00e4laatuista kuvamateriaalia photo-ID-tutkimuksen tutkimuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Toistaiseksi Saaristomerelt\u00e4 on valokuvien perusteella tunnistettu noin 70 norppayksil\u00f6\u00e4\u201d, kertoo asiantuntija Jussi Laaksonlaita Turun ammattikorkeakoulusta.<\/p>\n

Turun ammattikorkeakoulu koordinoi Saaristomerell\u00e4 toteutettavia toimenpiteit\u00e4 Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa, jonka yksi keskeinen toimenpide on juuri photo-ID-aineiston ker\u00e4\u00e4minen norpista.\u00a0 \u201dKaikki uusi tieto lounaissaariston norpista auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n it\u00e4merennorpan osana monimuotoista saaristoluontoa my\u00f6s tulevaisuudessa\u201d, Laaksonlaita sanoo.<\/p>\n

Harva suomalainen on kuullut it\u00e4merennorpasta, joka viel\u00e4 1900-luvun alussa oli It\u00e4meren runsaslukuisin hylje. Mets\u00e4styksen ja ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen vuoksi It\u00e4meren norppakanta hupeni 200 000 yksil\u00f6st\u00e4 v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n noin 5 000 yksil\u00f6\u00f6n.\u00a0T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 it\u00e4merennorppia on noin 20 000. Niist\u00e4 suurin osa el\u00e4\u00e4 Per\u00e4merell\u00e4, miss\u00e4 kanta on viime aikoina ollut hitaassa kasvussa, ja miss\u00e4 norppia saa my\u00f6s mets\u00e4st\u00e4\u00e4. Saaristomeren lis\u00e4ksi norpan lis\u00e4\u00e4ntymisalueita on my\u00f6s Viron saaristossa ja Suomenlahden it\u00e4osassa.<\/p>\n

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa it\u00e4merennorppa on luokiteltu silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi, ja It\u00e4meren suojelukomissio HELCOM on luokitellut sen koko It\u00e4meren laajuisessa tarkastelussa vaarantuneeksi.\u00a0 \u201dIt\u00e4merennorpan s\u00e4ilytt\u00e4minen kaikilla sen nykyisill\u00e4 esiintymisalueilla on ihmisen vastuulla\u201d, WWF:n Petteri Tolvanen sanoo.\u00a0Saaristomeren norppalive aukeaa keskiviikkoa 20.4. klo 8.30 osoitteessa https:\/\/wwf.fi\/luontolive\/itamerennorppa\/<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Harva tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saaristomerell\u00e4kin el\u00e4\u00e4 norppia, ja ett\u00e4 niit\u00e4 on jopa v\u00e4hemm\u00e4n kuin l\u00e4hisukulaisiaan Saimaalla: vain noin 200\u2013300 yksil\u00f6\u00e4. WWF:n uusi Saaristomeren norppalive kuvaa luotoa,…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[1855,2780,302],"class_list":["post-76872","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-luontolive","tag-saaristomeri","tag-wwf","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76872","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76872"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76872\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":76873,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76872\/revisions\/76873"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76872"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76872"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76872"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}