{"id":71587,"date":"2022-02-15T12:15:55","date_gmt":"2022-02-15T10:15:55","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=71587"},"modified":"2022-02-15T12:15:55","modified_gmt":"2022-02-15T10:15:55","slug":"mista-tikkojen-rahina-johtuu-ja-miten-pakkanen-vaikuttaa-lintujen-kayttaytymiseen-kerasimme-vastaukset-viiteen-kysymykseen-talvilintukamerasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/mista-tikkojen-rahina-johtuu-ja-miten-pakkanen-vaikuttaa-lintujen-kayttaytymiseen-kerasimme-vastaukset-viiteen-kysymykseen-talvilintukamerasta\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 tikkojen r\u00e4hin\u00e4 johtuu, ja miten pakkanen vaikuttaa lintujen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen? Ker\u00e4simme vastaukset viiteen kysymykseen talvilintukamerasta"},"content":{"rendered":"

Luontoliven talvilintukameraa seuraamalla voi oppia paljon lintujen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Ruokintapaikalla vierailee my\u00f6s lintuja, jotka ovat harvinaisia suuressa osassa Suomea.<\/p>\n

1. Onko linnuilla tietynlainen p\u00e4iv\u00e4rytmi, kuten ihmisill\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Linnut k\u00e4yv\u00e4t yleens\u00e4 ruokintapaikalla useita kertoja pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Eri lajit saapuvat ruokintapaikalle hieman eri aikoihin. Esimerkiksi k\u00e4pytikka saapuu ruokintapaikalle usein ensimm\u00e4isten joukossa, ja maakotka sen sijaan ilmestyy kameraan useimmiten vasta puolen p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. S\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4telee lintujen rytmi\u00e4, ja ne ovat todella hyvi\u00e4 aistimaan, jos on tulossa kovat pakkaset. Kun mittari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yli -20 astetta, ensimm\u00e4iset linnut tulevat tankkaamaan ruokaa jo hyviss\u00e4 ajoin ennen auringonnousua. Kylm\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 ruokintapaikalla on tavallista vilkkaampi meno, ja ruoasta tulee helposti my\u00f6s riitaa lintujen kesken. Kuukkeli taas saattaa kadota ruokintapaikalta kokonaan kovilla pakkasilla. Ruokintapaikalle lent\u00e4misen sijaan se sy\u00f6 syksyll\u00e4 ker\u00e4\u00e4mi\u00e4\u00e4n varastoja ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siten energiaa.<\/p>\n

2. Onko talvilintukameran linnuilla hierarkia?<\/strong><\/p>\n

Erityisesti saman lajin lintujen keskuudessa vallitsee tarkka arvoj\u00e4rjestys, ja esimerkiksi tikkojen voi usein n\u00e4hd\u00e4 jahtaavan toisiaan pois ruokintapaikalta. Linnuilla onkin hyv\u00e4 olla useampi talviruokintapiste, sill\u00e4 vahva lintuyksil\u00f6 saattaa omia ruokintapaikan kokonaan itselleen. Talvilintukameran eri lintulajit ovat ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin tottuneet toisiinsa. Ruokintapaikalla vuosia k\u00e4ynyt palok\u00e4rki esimerkiksi l\u00e4hti ennen karkuun aina maakotkan tullessa paikalle, mutta vuosien kuluessa se on huomannut, ettei kotkista ole sille vaaraa. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset linnut saavat ruokintapaikalla kylm\u00e4n vastaanoton. Varsinkin maakotkat ovat hyvin reviiritietoisia, ja jahtaavat vieraat kotkat pois alueelta viipym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

3. Miksi talvilintukameran linnut eiv\u00e4t laula?<\/strong><\/p>\n

Linnut eiv\u00e4t laula talvisin, mutta talvilintukamerassa voi kuulla erilaisia lintujen varoitus- ja lento\u00e4\u00e4ni\u00e4. Hyv\u00e4 tapa havaita erikoiset tapahtumat talvilintukamerassa onkin pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hetyksen \u00e4\u00e4ni\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja siirty\u00e4 ruudun \u00e4\u00e4reen, kun kamerasta kuuluu lintujen \u00e4\u00e4ni\u00e4. Kaukaa kuuluva kuikuttava \u00e4\u00e4ni esimerkiksi kertoo katsojalle, ett\u00e4 palok\u00e4rki on saapumassa ruokintapaikalle. Tikkojen kova\u00e4\u00e4ninen r\u00e4hin\u00e4 taas tarkoittaa yleens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 alueella py\u00f6riv\u00e4 varpusp\u00f6ll\u00f6 on saapunut paikalle, ja tikat yritt\u00e4v\u00e4t ajaa sit\u00e4 porukalla pois. Tiaiset varoittavat toisiaan uhkasta korkealla nopearytmisell\u00e4 s\u00e4hin\u00e4ll\u00e4. Maakotkan kiljuminen on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 talvilintukameran kotkapariskunta on havainnut reviirill\u00e4\u00e4n vieraan kotkan. Kiljuminen on maakotkan tapa kertoa tunkeilijalle, ettei se ole tervetullut alueelle.<\/p>\n

4. Miksi talvilintukameran ruokintapaikalla n\u00e4kyy uhanalaisia lintuja, jotka ovat harvinaistuneet Suomessa?<\/strong><\/p>\n

Talvilintukameran sijaintipaikalla Kuusamossa mets\u00e4t ovat s\u00e4ilyneet paremmin luonnontilassa kuin etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa, ja uhanalaisille vanhaa luonnonmets\u00e4\u00e4 vaativille linnuille on siell\u00e4 enemm\u00e4n sopivaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Suurin syy esimerkiksi kuukkelin ja h\u00f6m\u00f6tiaisen ahdinkoon on niiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen heikkeneminen ja pirstoutuminen metsien hakkuissa. H\u00f6m\u00f6tiainen kaivertaa mielell\u00e4\u00e4n kolonsa lahoon p\u00f6kkel\u00f6\u00f6n, joita ei nyky\u00e4\u00e4n juuri n\u00e4e tavallisessa mets\u00e4maisemassa suojelualueiden ulkopuolella. Lis\u00e4ksi h\u00f6m\u00f6tiaisen ongelmana Suomen nykyisiss\u00e4 metsiss\u00e4 on, ett\u00e4 se ei l\u00f6yd\u00e4 talousmets\u00e4st\u00e4 talvella riitt\u00e4v\u00e4sti sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Aiemmin koko l\u00e4hes Suomea asuttaneeseen kuukkelin tapaa nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 vain Pohjois-Suomessa, sill\u00e4 kuukkelin elinymp\u00e4rist\u00f6 on kaventunut merkitt\u00e4v\u00e4sti viime vuosikymmenien aikana mets\u00e4talouden takia. Kuukkeli tarvitsee p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen yhten\u00e4ist\u00e4 vanhaa mets\u00e4\u00e4 ja se k\u00e4rsii avohakkuista ja metsien pirstaloitumisesta.<\/p>\n

5. Mik\u00e4 tekee talvilintukameran sijaintipaikasta hyv\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6n linnuille ja millaisessa mets\u00e4ss\u00e4 linnut viihtyv\u00e4t?<\/strong><\/p>\n

Talvilintujen ruokintapaikka sijaitsee luontokuvaajia varten avoimella paikalla, mutta ruokintapaikkaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t Oulangan kansallispuiston mets\u00e4t. Kansallispuiston alueella mets\u00e4t ovat p\u00e4\u00e4osin vanhoja ja luonnontilaisia, ja mets\u00e4alue on laaja ja yhten\u00e4inen. Linnut viihtyv\u00e4t mets\u00e4ss\u00e4, jossa on vaihteleva rakenne. Talousmetsien nuorentuminen ja vanhojen puiden v\u00e4heneminen on ongelma muun muassa h\u00f6m\u00f6tiaiselle. Monen vanhaa ja luonnontilaista mets\u00e4\u00e4 suosivan lajin elinvoimaisuuden kannalta on lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4 on laajaa ja yhten\u00e4ist\u00e4. Yksitt\u00e4inen lintu ei viel\u00e4 turvaa lajin kantaa, vaan se tarvitsee lis\u00e4\u00e4ntymiskumppanin. Mets\u00e4ss\u00e4 tulee siksi olla tarpeeksi elintilaa useampien lintujen reviireille. Mets\u00e4ss\u00e4 tulee my\u00f6s olla monipuolisesti erilaisia puulajeja sek\u00e4 kuollutta puuta, jotta linnuille on tarjolla monipuolista ravintoa: erilaisia hy\u00f6nteisi\u00e4, silmuja ja kasvinosia.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luontoliven talvilintukameraa seuraamalla voi oppia paljon lintujen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Ruokintapaikalla vierailee my\u00f6s lintuja, jotka ovat harvinaisia suuressa osassa Suomea. 1. Onko linnuilla tietynlainen p\u00e4iv\u00e4rytmi, kuten ihmisill\u00e4?…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[641,2845,1855,16261,58],"class_list":["post-71587","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-linnut","tag-lintu","tag-luontolive","tag-talvilintukamera","tag-wwf-suomi","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71587","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71587"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":71589,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71587\/revisions\/71589"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}