{"id":70388,"date":"2022-02-01T11:30:17","date_gmt":"2022-02-01T09:30:17","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=70388"},"modified":"2022-02-01T13:48:01","modified_gmt":"2022-02-01T11:48:01","slug":"12-tapaa-joilla-suojelimme-tiikereita-viimeisten-12-vuoden-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/12-tapaa-joilla-suojelimme-tiikereita-viimeisten-12-vuoden-aikana\/","title":{"rendered":"12 tapaa, joilla suojelimme tiikereit\u00e4 viimeisten 12 vuoden aikana"},"content":{"rendered":"

Tiikeri oli sukupuuton partaalla, kunnes 12 vuotta sitten uhanalainen el\u00e4in p\u00e4\u00e4tettiin pelastaa. Asetettiin kunnianhimoinen tavoite tiikereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n tuplaamisesta. Kovan ty\u00f6n tuloksena tiikerikannat ovat alkaneet elpy\u00e4, ja t\u00e4n\u00e4 vuonna selvi\u00e4\u00e4, onko tavoite saavutettu.<\/p>\n

Tilanne n\u00e4ytti huolestuttavalta. Vuonna 2010 luonnossa eli vapaana vain 3\u202f200 tiikeri\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 oli romahtanut sadassa vuodessa, sill\u00e4 1900-luvun alussa tiikereit\u00e4 oli jopa 100\u202f000. Lohduton tilanne sai tiikerivaltiot toimimaan: 13 valtiota, joiden alueella el\u00e4\u00e4 villej\u00e4 tiikereit\u00e4, asetti tavoitteeksi tuplata ikonisten kissapetojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoteen 2022 menness\u00e4.<\/p>\n

Tavoitteen asettamisen j\u00e4lkeen suunta on ollut rohkaiseva. Edellinen julkaistu arvio on vuodelta 2016, jolloin tiikereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli l\u00e4htenyt kasvuun. Tiikereit\u00e4 raportoitiin olevan noin 3 900. Suojelu on onnistunut lupaavasti etenkin Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Nepalissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. My\u00f6hemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna valtiot julkaisevat uudet arvionsa tiikerien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\u201dVaikka toivoa selv\u00e4sti on, ovat joissain maissa kannat kuitenkin edelleen laskussa. Kehitys on haurasta, ja siksi suojelua tarvitaan yh\u00e4. Hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni ja luotava uusia keinoja suojeluun\u201d, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.<\/p>\n

Kokosimme 12 tapaa, joilla WWF on ollut mukana palauttamassa tiikerinkarjahduksia Aasiaan viimeisten 12 vuoden aikana.<\/p>\n

1 Suojelemme tiikereit\u00e4 yli rajojen<\/strong><\/p>\n

Tiikerikannat ovat kasvaneet etenkin niiss\u00e4 maissa, jotka ovat ty\u00f6skennelleet ahkerasti yhdist\u00e4\u00e4kseen tiikereiden elinalueita toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa elinymp\u00e4rist\u00f6jen vaalimista yli valtioiden rajojen, jotta tiikerit voisivat liikkua vapaammin ja turvallisemmin alueelta toiselle. Olemme edist\u00e4neet rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 suojelua esimerkiksi It\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 sijaitseva Land of the Leopard -kansallispuisto toimii k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kiinalaiseen Northeast China Amur Tiger and Leopard -kansallispuistoon. Kiinalaisessa kansallispuistossa tiikereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kolminkertaistunut, ja tiikerit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kulkemaan vapaasti maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

2 Otamme paikallisyhteis\u00f6t mukaan<\/strong><\/p>\n

Nepalissa suojelemme tiikereit\u00e4 tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 paikallisten kanssa. Paikallisyhteis\u00f6t ovat riippuvaisia tiikereiden elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4: metsist\u00e4, jotka tuovat heille monenlaista toimeentuloa. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paikalliset voivat hallita omia metsi\u00e4\u00e4n. Paikallisyhteis\u00f6t ovat ennallistaneet tiikereille t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 Khatan mets\u00e4k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yli 3600 hehtaaria mets\u00e4\u00e4. Alueella on my\u00f6s kehitetty vaihtoehtoisia energianl\u00e4hteit\u00e4 puulle, jota paikalliset ker\u00e4\u00e4v\u00e4t mets\u00e4st\u00e4. El\u00e4inten lannasta valmistettu puhdas biokaasu on auttanut korvaamaan puunpolttoa. My\u00f6s WWF Suomi on tukenut suojeluty\u00f6t\u00e4 Khatassa Suomen ulkoministeri\u00f6n kehitysyhteisty\u00f6varoin ja kummien tuella.<\/p>\n

3 Torjumme laitonta tiikerikauppaa<\/strong><\/p>\n

Yksi suurimmista uhista tiikerille on laiton villiel\u00e4inkauppa. Tiikereit\u00e4 salamets\u00e4stet\u00e4\u00e4n muun muassa niiden ruumiinosien takia, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uskomushoidoissa ja statussymboleina. Laittoman kaupan kitkeminen vaatii l\u00e4heist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 eri viranomaisten ja lainvalvojien kanssa. Yhdess\u00e4 villiel\u00e4inten laitonta kauppaa valvovan TRAFFICin kanssa olemme auttaneet kitkem\u00e4\u00e4n laitonta kauppaa Intian, Kiinan ja Nepalin l\u00e4pi kulkevissa kauppaketjuissa. Esimerkiksi Nepalissa olimme perustamassa komiteaa, joka auttaa eri viranomaisia poliisista tulliin ja tiedusteluun ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 tiikerien turvaamiseksi.<\/p>\n

4 Laajennamme tiikerin elinalueita<\/strong><\/p>\n

Vaikka tiikereiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvussa, niiden elinalueet vain pienentyv\u00e4t. Jotta voimme palauttaa tiikerin elinvoimaiseksi lajiksi, meid\u00e4n on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ep\u00e4suotuisa kehitys. Hyv\u00e4 merkki on se, ett\u00e4 populaatioiden kasvaessa tutkijat ovat havainneet tiikereit\u00e4 uusilla alueilla. Nepalissa rikottiin vuonna 2020 enn\u00e4tys kahdesti, kun tiikereit\u00e4 havaittiin yh\u00e4 korkeammalla vuoristossa. Toinen havainnoista todisti my\u00f6s, ett\u00e4 tiikerin elinalue on levinnyt 200 kilometri\u00e4 idemm\u00e4s kuin aiemmin. T\u00e4llaiset ilouutiset eiv\u00e4t olisi mahdollisia ilman Nepalin hallituksen, j\u00e4rjest\u00f6jen ja paikallisyhteis\u00f6jen pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 suojeluty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

5 Siirr\u00e4mme tiikereit\u00e4<\/strong><\/p>\n

Intiassa Rajajin tiikerisuojelualueella tilanne n\u00e4ytti toivottomalta ennen vuotta 2020. T\u00e4ll\u00f6in p\u00e4\u00e4timme muiden toimijoiden kanssa siirt\u00e4\u00e4 alueelle uusia tiikereit\u00e4, sill\u00e4 alueella el\u00e4neet tiikerit eiv\u00e4t olleet synnytt\u00e4neet poikasia vuoden 2006 j\u00e4lkeen. Siirt\u00e4minen on pitk\u00e4 operaatio, joka vaatii sitoutumista, huolellisia suunnitelmia ja tukea niin poliittisesti kuin paikallisilta ihmisilt\u00e4. Rajajin suojelualueelle siirrettiin tiikereit\u00e4 toiselta, hyvin menestyneelt\u00e4 suojelualueelta. Nyt toivo Rajajin tiikereiden jatkosta el\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen.<\/p>\n

6 Palautamme tiikereit\u00e4 niiden vanhoille asuinsijoille<\/strong><\/p>\n

Kazakstanissa villit tiikerit kuolivat sukupuuttoon yli 70 vuotta sitten. Nyt suunnitelmissa on palauttaa ikoninen kissapeto maahan vuoteen 2025 menness\u00e4. Olemme mukana kolmivaiheisessa operaatiossa, joka kest\u00e4\u00e4 yhteens\u00e4 ainakin 15 vuotta. Vuonna 2018 aloitettiin ensimm\u00e4inen vaihe, jossa ennallistetaan tiikerille sopivia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 esimerkiksi kasvattamalla riistael\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Suunnitelmat k\u00e4yd\u00e4\u00e4n huolellisesti l\u00e4pi my\u00f6s paikallisten ihmisten kanssa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alkaa varsinainen tiikerien palauttamisvaihe, jolloin ainakin kymmenen tiikeri\u00e4 palautetaan alueelle yhdeks\u00e4n vuoden kuluessa. Seurantavaiheessa tarkkaillaan, miten hanke on onnistunut. Ili-Balklashin suojelualue, jonne tiikerit palautetaan, voisi parhaimmillaan tarjota elinymp\u00e4rist\u00f6n 120 tiikerille.<\/p>\n

7 Tuemme mets\u00e4nvartijoita<\/strong><\/p>\n

Mets\u00e4nvartijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t SMART-partiointisovellusta ymp\u00e4ri maailmaa. Sovellukseen voi tallentaa dataa niin villiel\u00e4inhavainnoista kuin laittomuuksista, kuten salamets\u00e4styksest\u00e4. Ker\u00e4tyn datan avulla mets\u00e4nvartijat voivat kohdentaa partiointiaan vallitsevan tilanteen mukaan. Bhutanilaisessa Royal Manasin kansallispuistossa tiikereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tuplaantunut vuodesta 2012 \u2013 SMARTin ja muiden onnistuneiden suojelutoimien ansiosta. WWF Suomi on tukenut WWF Bhutanin toimintaa muun muassa ulkoministeri\u00f6n kehitysyhteisty\u00f6varoin ja kummien tuella.<\/p>\n

8 Edist\u00e4mme tiikereiden ja ihmisten rinnakkaiseloa<\/strong><\/p>\n

Tiikereit\u00e4 el\u00e4\u00e4 my\u00f6s maailman tiiviimmin asutetuilla seuduilla, kuten Intiassa. Tiikereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 maassa on kasvanut, ja samalla konfliktit ihmisten ja tiikereiden v\u00e4lill\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneet. Sopuisa rinnakkaiselo on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tiikerikantojen elpymiseksi. Olemme kouluttaneet Intiassa vapaaehtoisten tiimej\u00e4, jotka tarjoavat apua konfliktien ehk\u00e4isemisess\u00e4 ja tukea vahinkojen tapahduttua niin viranomaisille kuin kansalaisille. Vapaaehtoiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tiikereiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja osaavat tunnistaa tiikerin tassunj\u00e4lki\u00e4.<\/p>\n

9 Ennallistamme elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4<\/strong><\/p>\n

Thaimaassa osataan pit\u00e4\u00e4 huolta tiikereiden elinalueista. Thaimaassa WWF on esimerkiksi mukana projektissa, jossa tuetaan tiikereiden ja sen riistael\u00e4inten kantojen elpymist\u00e4. Projektissa ennallistetaan t\u00e4rkeit\u00e4 laidunnusalueita ja asennetaan nuolukivi\u00e4, joista villiel\u00e4imet saavat t\u00e4rkeit\u00e4 mineraaleja. Kolme tiikerille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saalisel\u00e4int\u00e4 onkin jo hy\u00f6tynyt n\u00e4ist\u00e4 suojelutoimista \u2013 muntjakki, sambarhirvi ja gauri \u2013 mik\u00e4 tuo tiikereille entist\u00e4 paremmat mahdollisuudet selviyty\u00e4.<\/p>\n

10 Taistelemme ansalankoja vastaan<\/strong><\/p>\n

Hupenevien elinymp\u00e4rist\u00f6jen lis\u00e4ksi tiikereit\u00e4 uhkaavat erilaiset ansalangat. Kaakkois-Aasiassa on puhuttu jopa ansalankakriisist\u00e4 \u2013 niin paljon erilaisia ansoja on havaittu. Malesiassa ansalankoja vastaan taisteltiin paikallisyhteis\u00f6jen omien partiointitiimien voimin. N\u00e4m\u00e4 tiimit poistavat ansalankoja ja ker\u00e4\u00e4v\u00e4t dataa salamets\u00e4styksest\u00e4. Partiot ovat onnistuneet poistamaan Belum Temengorin metsist\u00e4 jopa 94 prosenttia toimivista ansalangoista. Malesian tiikerikannat ovat kuitenkin edelleen laskussa, joten partioiden lis\u00e4ksi tarvitaan muita toimia tiikerien turvaamiseksi.<\/p>\n

11 Tuomme toimivia ty\u00f6kaluja suojeluun<\/strong><\/p>\n

Yksi t\u00e4rke\u00e4 innovaatio tiikerinsuojelussa on CA|TS. Ty\u00f6kalun nimi tulee englannin kielen sanoista Conservation Assured Tiger Standards \u2013 kyseess\u00e4 on siis tiikerinsuojeluun luotu yhteinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6. CA|TS m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 parhaat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tiikereiden elinalueiden hallintaan. Kriteerit liittyv\u00e4t esimerkiksi suojelun kest\u00e4v\u00e4\u00e4n rahoitukseen, henkil\u00f6kunnan riitt\u00e4vyyteen, elinymp\u00e4rist\u00f6n turvaamiseen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n paikallisten yhteis\u00f6jen kanssa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6 on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muun muassa Intiassa, maan sis\u00e4ll\u00e4 jopa 50 suojelualueella. Kun alue t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6n kaikki kriteerit, se saa virallisen CA|TS-hyv\u00e4ksynn\u00e4n. Intiassa jo 14 aluetta on ansainnut tuon statuksen. Edist\u00e4mme s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa kent\u00e4ll\u00e4 eri maissa.<\/p>\n

12 Luomme kest\u00e4vi\u00e4 rahoitusmalleja<\/strong><\/p>\n

WWF on ollut mukana Bhutanin hallituksen projektissa, joka varmistaa suojelualueiden tehokasta hallinnointia ja rahoituspohjan kest\u00e4vyytt\u00e4. Bhutan for Life -projekti auttaa my\u00f6s tiikereit\u00e4, sill\u00e4 mallilla tuetut suojelualueet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kulkuv\u00e4yli\u00e4 tiikereille. Alueet ovat my\u00f6s muuten eritt\u00e4in arvokkaita: ne ovat monimuotoisuudeltaan eritt\u00e4in rikkaita ja ilmastokest\u00e4vi\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 seuraavaksi?<\/p>\n

Vaikka viimeisten 12 vuoden aikana olemme kokeneet onnistumisia tiikerinsuojelussa, ty\u00f6 on viel\u00e4 kesken. Syyskuussa tiikerivaltiot kokoontuvat yhteen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tiikerihuippukokouksessa. Kokouksessa paljastetaan, onko tiikerien tuplaamistavoite onnistunut. Huippukokous on my\u00f6s paikka, jossa maat voivat uudistaa sitoumuksensa tiikerinsuojelusta. Tarkoituksena onkin luoda tavoitteet seuraavalle 12 vuodelle, jotta ikonista kissapetoa ei en\u00e4\u00e4 uhkaisi sukupuutto.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiikeri oli sukupuuton partaalla, kunnes 12 vuotta sitten uhanalainen el\u00e4in p\u00e4\u00e4tettiin pelastaa. Asetettiin kunnianhimoinen tavoite tiikereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n tuplaamisesta. Kovan ty\u00f6n tuloksena tiikerikannat ovat alkaneet elpy\u00e4,…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[4208,7614,58,235],"class_list":["post-70388","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-elainsuojelu","tag-tiikeri","tag-wwf-suomi","tag-ymparisto","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70388"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":70392,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70388\/revisions\/70392"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}