{"id":6977,"date":"2020-04-15T08:09:36","date_gmt":"2020-04-15T05:09:36","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=6977"},"modified":"2020-04-14T18:38:19","modified_gmt":"2020-04-14T15:38:19","slug":"suomi-toimitti-pitkan-aikavalin-paastovahennysstrategian-komissiolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/suomi-toimitti-pitkan-aikavalin-paastovahennysstrategian-komissiolle\/","title":{"rendered":"Suomi toimitti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysstrategian komissiolle"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategian, jossa kuvataan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysskenaarioita ja niihin liittyvi\u00e4 vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden l\u00e4ht\u00f6kohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Kansallisen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategian laadinta perustuu asetukseen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta (ns. hallintomalliasetus), jonka mukaan jokaisen j\u00e4senvaltion tulee laatia t\u00e4llainen strategia. Sen keskeisen\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemys kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen sek\u00e4 hiilinielujen kehityksest\u00e4 vuoteen 2050.<\/p>\n<p>Suomen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategiassa tarkastellaan kolmea eri skenaariota. Nykyisill\u00e4 politiikkatoimilla aikaansaatavaa kehityst\u00e4 kuvaavan vertailuskenaarion lis\u00e4ksi esitell\u00e4\u00e4n kaksi vaihtoehtoista v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6skenaariota. N\u00e4m\u00e4 Jatkuva kasvu- ja S\u00e4\u00e4st\u00f6-skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia polkuja vuoteen 2050. Lis\u00e4ksi arvioidaan sektoreittain p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyspotentiaalia ja -tarvetta keskipitk\u00e4ll\u00e4 (2035) ja pitk\u00e4ll\u00e4 (2050) aikav\u00e4lill\u00e4 Suomen omien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden toteuttamiseksi. N\u00e4iden pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategian laskemien l\u00e4ht\u00f6kohtana on p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyskustannusten minimointi koko maan tasolla. Laadittu strategia ei ole poliittinen linjaus eik\u00e4 siin\u00e4 tehd\u00e4 esityst\u00e4 siit\u00e4 mille sektoreille p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset tulisi kohdistaa.<\/p>\n<p>Jatkuva kasvu -skenaariossa kasvihuonekaasujen (pl. maank\u00e4ytt\u00f6sektori) p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite vuonna 2050 on vuoden 1990 p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin verrattuna 87,5 %, ja S\u00e4\u00e4st\u00f6-skenaariossa 90 %. Molemmat skenaariot toteuttaisivat Marinin hallituksen ohjelmassa asetetun hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 huomattavan suurta kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 erityisesti vuosina 2030\u20132035 ja lis\u00e4ksi sit\u00e4, ett\u00e4 metsien ja muun maank\u00e4yt\u00f6n hiilinielut s\u00e4ilyv\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4n suurina kattamaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 menness\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4kin laaja-alaisia ja vaikuttavia toimia ja poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joilla p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n kaikilla sektoreilla ja kehitet\u00e4\u00e4n maank\u00e4yt\u00f6n nettonieluja.<\/p>\n<p>Skenaarioiden p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysurien erot selittyv\u00e4t taustalla olevilla teknologiaoletuksilla sek\u00e4 toisaalta teollisuuden, yhteiskunnan ja koko talouden rakenteeseen liittyvill\u00e4 oletuksilla. S\u00e4\u00e4st\u00f6-skenaariossa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) toteutuu jo vuoden 2030 j\u00e4lkeen. Jatkuva kasvu-skenaariossa CCS ei toteudu, mik\u00e4 johtaa eritt\u00e4in tiukkoihin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimiin kaikilla sektoreilla, mukaan lukien maatalous ja teollisuusprosessit, joissa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen voimakas v\u00e4hent\u00e4minen on teknistaloudellisten arvioiden mukaan vaikeinta.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategia ei ole Suomea sitova suunnitelma, mutta se antaa tulevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 varten kattavan kuvan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen haastavuudesta ja toimenpiteiden tarpeesta kaikilla sektoreilla. Taloudellisen ja ekologisen kest\u00e4vyyden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on skenaarioissa sovellettu p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien kustannustehokkuuden optimointi.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/1410877\/suomi-toimitti-pitkan-aikavalin-paastovahennysstrategian-komissiolle\">Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin strategian, jossa kuvataan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysskenaarioita ja niihin liittyvi\u00e4 vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden l\u00e4ht\u00f6kohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":6654,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"1","_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[30],"tags":[75,229,892,981,982,235],"class_list":["post-6977","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ymparistouutiset-fi","tag-eu","tag-politiikka","tag-paastot","tag-paastovahennys","tag-strategia","tag-ymparisto","wpcat-30-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/ilmasto_paasto.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6977","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6977"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6977\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6978,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6977\/revisions\/6978"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6654"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6977"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6977"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6977"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}