{"id":64667,"date":"2021-11-18T17:14:32","date_gmt":"2021-11-18T15:14:32","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=64667"},"modified":"2021-11-18T17:17:28","modified_gmt":"2021-11-18T15:17:28","slug":"analyysi-glasgown-ilmastokokouksesta-jai-kateen-karvaita-pettymyksia-kasa-lupauksia-ja-oikeita-edistysaskeleita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/analyysi-glasgown-ilmastokokouksesta-jai-kateen-karvaita-pettymyksia-kasa-lupauksia-ja-oikeita-edistysaskeleita\/","title":{"rendered":"Analyysi: Glasgow’n ilmastokokouksesta j\u00e4i k\u00e4teen karvaita pettymyksi\u00e4, kasa lupauksia ja oikeita edistysaskeleita"},"content":{"rendered":"

WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman osallistui Glasgow\u2019n ilmastokokoukseen osana WWF-verkoston asiantuntijatiimi\u00e4. Vaikka Nordmanin mukaan lopputulos on pettymys, my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 tapahtui.<\/p>\n

1. Ei pulaa lupauksista<\/p>\n

Suuri joukko maita, mukaan lukien Brasilia, Indonesia ja Ven\u00e4j\u00e4, lupasi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 globaalin mets\u00e4kadon vuoteen 2030 menness\u00e4. Moni maa, Suomi mukaan lukien, lupasi lis\u00e4t\u00e4 rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehittyviss\u00e4 maissa. USA ja Kiina, eli suurimmat kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4t, lupasivat tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n

2. Kysymyksist\u00e4 vaikein: rahoitus<\/p>\n

Valtaosa t\u00e4h\u00e4n asti ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4stetyist\u00e4 kasvihuonekaasuista on per\u00e4isin teollistuneista maista.
\nKehittyneet maat lupasivat osana Pariisin sopimusta nostaa kehittyvien maiden ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 menness\u00e4. Glasgow\u2019ssa tavoite siirrettiin vuoteen 2023.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen edetess\u00e4 sopeutumistoimenpiteiden rahoituksen merkitys kasvaa. Glasgow\u2019ssa sovittiin, ett\u00e4 tulevaisuudessa puolet ilmastorahoituksesta on suunnattava sopeutumiseen. Maat sitoutuivat tuplaamaan sopeutumiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n ilmastorahoituksen vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 menness\u00e4. Lis\u00e4ksi sovittiin, ett\u00e4 Pariisin sopimuksen mukaisilla kansainv\u00e4lisill\u00e4 hiilimarkkinoilla otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viiden prosentin veroluonteinen siirtomaksu, jonka tuotto ohjataan ilmastosopimuksen sopeutumisrahastoon.<\/p>\n

3. Elefantti huoneessa<\/p>\n

Maailman valtioiden joukossa on edelleen niit\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t vesitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia fossiilisten polttoaineiden alasajoon viittaavia kirjauksia. Ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu luonnollisesti \u00f6ljyntuotannosta taloudellisesti riippuvaisia maita, mutta se ei ole Nordmanin mukaan koko totuus.<\/p>\n

4. Pariisin sopimuksen toimeenpanosta sopu<\/p>\n

Pariisin sopimus on rakennettu vapaaehtoisuuden varaan. Yhteinen tavoite on sovittu, mutta jokainen maa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse, mill\u00e4 panostuksella se talkoisiin osallistuu. Toimia ei m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas eik\u00e4 sanktiomekanismia ole. Keski\u00f6ss\u00e4 ovat niin sanotut NDC-dokumentit, joissa kuvataan maiden sitoutumista ilmastotoimiin. Suomi kuuluu EU:n yhteiseen NDC-dokumenttiin, jonka mukaan EU:n nettop\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4hentyv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030.<\/p>\n

Vuonna 2015 Pariisissa ei sovittu viel\u00e4 yhteisist\u00e4 NDC-dokumenttien p\u00e4ivityssykleist\u00e4, mutta Glasgow\u2019n kokouksen j\u00e4lkeen dokumentit tullaan p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n joka viides vuosi ja tavoitteet asetetaan 10 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4ksi Glasgow\u2019ssa sovittiin, ett\u00e4 NDC-sitoumusten toimeenpanosta raportoidaan vuosittain. Toimeenpanon seurannan tiukentaminen on Nordmanin mukaan eritt\u00e4in hyv\u00e4 uutinen.<\/p>\n

5. Hiilimarkkinoille luotiin pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/p>\n

Pariisin sopimuksen artikla 6:n mukaan osa ilmastotoimenpiteist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n puitteissa. Yksi mekanismi ovat niin sanotut vapaaehtoiset hiilimarkkinat, joihin esimerkiksi yritykset voivat osallistua. Hiilimarkkinoiden pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on v\u00e4\u00e4nnetty k\u00e4tt\u00e4 jo kuusi vuotta, ja t\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t hiilimarkkinat ovat kasvaneet. Glasgow\u2019ssa saatiin aikaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 keskeisiss\u00e4 asioissa, kuten niin sanotun tuplalaskennan ehk\u00e4isemisess\u00e4. Tuplalaskenta tarkoittaa, ett\u00e4 useampi toimija laskee p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vien tai hiilt\u00e4 sitovien hankkeiden ilmastohy\u00f6dyt itselleen.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Glasgow\u2019ssa sovittiin tiukoista periaatteista, jotka koskevat toimenpiteiden ilmastohy\u00f6tyjen lis\u00e4isyytt\u00e4, mitattavuutta ja pysyvyytt\u00e4. Markkinoille luovutetuista p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysyksik\u00f6ist\u00e4 kaksi prosenttia mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n heti ilmastohy\u00f6dyn varmistamiseksi.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman osallistui Glasgow\u2019n ilmastokokoukseen osana WWF-verkoston asiantuntijatiimi\u00e4. Vaikka Nordmanin mukaan lopputulos on pettymys, my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 tapahtui. 1. Ei pulaa lupauksista Suuri…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[16081,3283,92],"class_list":["post-64667","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-hiilimarkkinat","tag-ilmastokokous","tag-ilmastonmuutos","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64667","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64667"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64667\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":64672,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64667\/revisions\/64672"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}