{"id":5864,"date":"2020-04-04T09:28:39","date_gmt":"2020-04-04T06:28:39","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=5864"},"modified":"2020-04-04T09:44:31","modified_gmt":"2020-04-04T06:44:31","slug":"kun-suvun-kieli-muuttuu-omaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/webfi\/kun-suvun-kieli-muuttuu-omaksi\/","title":{"rendered":"Kun suvun kieli muuttuu omaksi"},"content":{"rendered":"

Rovaniemen Kontoj\u00e4rvelt\u00e4 kotoisin oleva Martta Alaj\u00e4rvi aloitti saamen opiskelun ala-asteella. Koulukuljetus vei poroperheen tyt\u00f6n kahdesti viikossa kaupunkiin pohjoissaamen tunneille, jotka pidettiin Lapin yliopiston harjoittelukoululla.<\/p>\n

Lukion j\u00e4lkeen Alaj\u00e4rvi p\u00e4hk\u00e4ili, mit\u00e4 haluaisi el\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti viett\u00e4\u00e4 v\u00e4livuoden vahvistamalla kielitaitoaan S\u00e1mi allaskuvlassa Pohjois-Norjassa. \u2013 Kautokeinossa saamella p\u00e4rj\u00e4si joka paikassa.<\/p>\n

Saame on Alaj\u00e4rvelle \u00e4idin puoleisen suvun kieli. Isovanhemmat puhuivat kuitenkin inarinsaamea eiv\u00e4tk\u00e4 pohjoissaamea. Oppiakseen sukunsa kielt\u00e4 Alaj\u00e4rvi muutti Inariin, jossa h\u00e4n opiskeli inarinsaamen kielt\u00e4 ja kulttuuria Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. \u2013 Kun aloin jutella mummon kanssa inarinsaameksi, h\u00e4n alkoi puhua enemm\u00e4n lapsuudestaan. Meill\u00e4 on ollut mielenkiintoisia keskusteluja suvun tapahtumista ja paikoista.\u00a0Alaj\u00e4rvi kuunteli tarkkaan, miten mummo ja muut nellimil\u00e4iset puhuivat, jotta oppisi, millaista on \u201dmeid\u00e4n murre\u201d. \u2013 Kieli tuntuu nyt enemm\u00e4n omalta.<\/p>\n

Pari vuotta Alaj\u00e4rvi teki toimittajan t\u00f6it\u00e4 Yle S\u00e1pmilla ja opiskeli et\u00e4n\u00e4 Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. H\u00e4n on gradua vaille valmis inarinsaamen opettaja. \u2013 Toimittajana piti usein k\u00e4sitell\u00e4 saamelaisten kielellisiin, maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja muihin oikeuksiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Halusin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 paremmin.<\/p>\n

Niinp\u00e4 Alaj\u00e4rvi haki ja p\u00e4\u00e4si Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntaan toissa vuonna. H\u00e4n on kiinnostunut erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6- ja hallinto-oikeudesta, jotka ovat keskeisi\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4.
\nKielitaidon yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 auttaa ty\u00f6skentely k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja tulkkina opintojen ohessa. Kuinka paljon saamesta on hy\u00f6ty\u00e4 tulevassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4? \u2013 Se riippuu paljon siit\u00e4, mihin hakeutuu t\u00f6ihin. En ole varma, haluanko heti valmistuttuani pyrki\u00e4 pohjoiseen vai kartuttaisinko juridista osaamistani ensin jossakin muualla.<\/p>\n

Alkuvuonna Lapin yliopiston uutisoitiin lakkauttavan saamenkielisten hakijoiden kiinti\u00f6paikat. Tieto her\u00e4tti kiivasta vastustusta, ja pian yliopisto ilmoittikin s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 paikat. Alaj\u00e4rvi pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 oikeana.
\n\u2013 Jos meill\u00e4 saamelaisilla ei ole omankielisi\u00e4 juristeja, olemme muita heikommassa asemassa. (Teksti: Marjo Laukkanen,\u00a0Artikkeli on julkaistu alunperin Kide-lehdess\u00e4 1\/2020.)<\/p>\n

L\u00e4hde: Lapin yliopisto<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rovaniemen Kontoj\u00e4rvelt\u00e4 kotoisin oleva Martta Alaj\u00e4rvi aloitti saamen opiskelun ala-asteella. Koulukuljetus vei poroperheen tyt\u00f6n kahdesti viikossa kaupunkiin pohjoissaamen tunneille, jotka pidettiin Lapin yliopiston harjoittelukoululla. Lukion…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[39],"tags":[471,470,469],"class_list":["post-5864","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-webfi","tag-kulttuuri","tag-saamelaisuus","tag-saamen-kieli","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5864"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5864\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5875,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5864\/revisions\/5875"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5864"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5864"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}