{"id":38038,"date":"2021-01-27T15:50:54","date_gmt":"2021-01-27T13:50:54","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=38038"},"modified":"2021-01-27T15:50:54","modified_gmt":"2021-01-27T13:50:54","slug":"vuosi-2021-on-luonnon-ja-ilmaston-supervuosi-listasimme-viisi-syyta-miksi-nain-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/vuosi-2021-on-luonnon-ja-ilmaston-supervuosi-listasimme-viisi-syyta-miksi-nain-on\/","title":{"rendered":"Vuosi 2021 on luonnon ja ilmaston supervuosi – listasimme viisi syyt\u00e4, miksi n\u00e4in on"},"content":{"rendered":"

Tutkimustiedon viesti on selv\u00e4: voimme viel\u00e4 hillit\u00e4 ilmastonmuutosta ja luonnon k\u00f6yhtymist\u00e4, mutta toimiin on tartuttava nyt. T\u00e4n\u00e4 vuonna ihmiskunnalla on edess\u00e4\u00e4n monta mahdollisuutta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tilanne.<\/p>\n

Koronapandemia teki viime vuodesta varsin poikkeuksellisen. My\u00f6s ilmastopolitiikassa ja luonnonsuojelussa moni suunnitelma muuttui, ja t\u00e4rke\u00e4 kokous siirtyi. Vuoden 2020 alussa puhuttiin viel\u00e4 luonnon ja ilmaston supervuodesta \u2013 vuodesta, jolloin teht\u00e4isiin monia kauaskantoisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 koko planeetan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toisin k\u00e4vi. Nyt katseet ovat k\u00e4\u00e4ntyneet t\u00e4h\u00e4n vuoteen. Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4 ja toimia luonnon k\u00f6yhtymisen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi ei voi en\u00e4\u00e4 viivytt\u00e4\u00e4. Listasimme viisi syyt\u00e4, miksi luonnon ja ilmaston supervuosi on nyt.<\/p>\n

1. Maailman valtiot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t luonnonsuojelun uusista tavoitteista<\/strong>
\nMit\u00e4? T\u00e4lle vuodelle siirtyi ratkaisevia huippukokouksia, joista odotetaan t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Yksi niist\u00e4 on YK:n biodiversiteettikokous Kiinan Kunmingissa, jonne maailman johtajat kokoontuvat lokakuussa. Kokouksessa valtiot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t uusista kansainv\u00e4lisist\u00e4 luonnon monimuotoisuustavoitteista vuoteen 2030. Tavoitteisiin ja etenkin suunnitelmiin niiden toteuttamiseksi kohdistuu paljon odotuksia, sill\u00e4 edelliset tavoitteet j\u00e4iv\u00e4t saavuttamatta. Vuonna 2010 maailman maat sopivat, ett\u00e4 vuoteen 2020 menness\u00e4 luonnon k\u00f6yhtyminen pit\u00e4\u00e4 saada loppumaan. Sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat kuitenkin kiihtyneet.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 odotamme: Jotta uusilta ep\u00e4onnistumisilta v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n, valtioiden tulee allekirjoittaa sitova, 30 prosentin suojelutavoite, joka koskee maapallon kaikkia maa-, sis\u00e4vesi- ja merialueita. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kansainv\u00e4lisen\u00e4 suojelutavoitteena on 17 prosenttia maa-alueista ja 10 prosenttia merialueista. Valtioiden tulee my\u00f6s sitoutua ennallistamaan luontoa. Luonnonsuojelun ja ennallistamisen lis\u00e4ksi tilanteen k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen tarvitaan luonnonvarojen ylikulutuksen purkamista sek\u00e4 muutosta ruuantuotannossa, joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vie valtavasti alaa luonnolta.<\/p>\n

2. Poikkeusvuosi korosti ilmastotoimien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4<\/strong>
\nMit\u00e4? Vaikka koronapandemia pudotti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hetkellisesti, vuositason p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t v\u00e4hentyneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 johtuu muun muassa siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t l\u00e4htiv\u00e4t uuteen nousuun yhteiskuntien osittaisen avaamisen j\u00e4lkeen. Poikkeusvuosi korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 tarvitaan viel\u00e4 valtavasti. Hetkelliset p\u00e4\u00e4st\u00f6tipahdukset eiv\u00e4t viel\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00e4 tilannetta, vaan meid\u00e4n on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 suunnitellusti ja hallitusti.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 odotamme: Viime vuodelta siirtynyt YK:n ilmastokokous antaa mahdollisuuden hallittuun siirtym\u00e4\u00e4n kohti fossiilivapaata maailmaa. Glasgow\u2019ssa marraskuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ilmastokokouksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n valtioiden sitoumuksia v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Maiden piti p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 sitoumuksensa viime vuonna, ja kokouksessa arvioidaan, miten hyvin nuo sitoumukset riitt\u00e4v\u00e4t rajoittamaan maapallon l\u00e4mpenemist\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyssitoumusten on oltava riitt\u00e4vi\u00e4. Jos ilmasto l\u00e4mpenee yli kaksi astetta, seuraukset ovat niin luonnolle kuin ihmisille mittavia. Vakavien ilmastoriskien pienent\u00e4miseksi p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiss\u00e4 tulisi ehdottomasti painottaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajata l\u00e4mpeneminen 1,5 asteeseen.<\/p>\n

3. Kotimaassa uudistetaan merkitt\u00e4vi\u00e4 luontoon ja ilmastoon vaikuttavia lakeja<\/strong>
\nMit\u00e4? Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 monta eri lakihanketta, jotka vaikuttavat ilmaston ja luonnon tilaan. Yksi olennaisimmista uudistettavista laeista on yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki. Uudistushankkeen tavoitteena on parantaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 niin, ett\u00e4 se edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden suojelua ja lis\u00e4\u00e4 luonnonsuojelun hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 aiempaa tehokkaammin. My\u00f6s ilmastolakia sek\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslakia p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n paraikaa. Nykyisess\u00e4 ilmastolaissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite vuodelle 2050 sek\u00e4 linjataan, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin liittyvi\u00e4 suunnitelmia laaditaan ja ilmastotoimien toteutumista seurataan. Uudistuksessa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteita on tarkoitus tarkentaa ja laajentaa koskemaan my\u00f6s v\u00e4lietappeja. Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain ytimess\u00e4 on alueiden k\u00e4ytt\u00f6 ja rakentaminen. My\u00f6s eritt\u00e4in tarpeellinen vesilain uudistus on k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vesilaki sallii jopa 700 padon olemassaolon ilman, ett\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n tulee huolehtia vaelluskalojen ja muiden lajien p\u00e4\u00e4syst\u00e4 padon yli tai ohi.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 odotamme: Luonnonsuojelulakiin tarvitaan konkretiaa ja sitovuutta, jonka avulla Suomen luonnon tilaa saadaan aidosti parannettua. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 laki ei suojaa monimuotoisuutta riitt\u00e4v\u00e4n hyvin, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi suomalaisen mets\u00e4luonnon heikkona tilana. Ilmastolaissa tavoitetasoa tulee nostaa ja hiilinielut saada mukaan lakiin. Laki ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 keinoja sen varmistamiseen, ett\u00e4 viranomaiset huomioivat ilmastotavoitteet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaan. Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaki on oivallinen mahdollisuus tukea ilmaston ja luonnon hyv\u00e4\u00e4 tilaa. Vesilain muutos olisi jo pit\u00e4nyt aloittaa, sill\u00e4 nykytilanne pahentaa vaelluskalojen ahdinkoa jatkuvasti. Oikeusministeri\u00f6n on nyt edistett\u00e4v\u00e4 asiaa, jotta vaelluskalojen parempi tulevaisuus voidaan vihdoin varmistaa. Yleisesti lakiuudistuksissa t\u00e4rkeint\u00e4 on l\u00e4pileikkaavuus ja kokonaisheikent\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden periaate \u2013 lakeihin ei tule s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kohtia, jotka mahdollistavat luonto- ja ilmastovaikutusten huomiotta j\u00e4tt\u00e4misen. N\u00e4ihin kaikkiin asioihin pyrimme my\u00f6s itse t\u00e4n\u00e4 vuonna vaikuttamaan muun muassa antamalla lausuntoja.<\/p>\n

4. Suomen hallitukselta odotetaan tekoja<\/strong>
\nMit\u00e4? Suomen nykyinen hallitusohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kovia ilmasto- ja luontotavoitteita. Niiden saavuttaminen on alkanut osittain ysk\u00e4hdellen, ja siksi hallitukselta vaaditaan nyt tehokkaita toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luonnon k\u00f6yhtymisen pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. Suomi voi osoittaa johtajuutta my\u00f6s EU-politiikassa sek\u00e4 muissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 neuvottelup\u00f6ydiss\u00e4. Esimerkiksi It\u00e4meren suojelukomissio HELCOM hyv\u00e4ksyy lokakuussa ministerikokouksessaan uuden It\u00e4meren suojelun toimintaohjelman, joka tavoittelee It\u00e4meren hyv\u00e4\u00e4 tilaa vuonna 2030. Nykyisen suunnitelman tavoite, eli It\u00e4meren hyv\u00e4 tila vuonna 2021, ei toteutunut.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 odotamme: Jotta Suomi voisi olla tavoitteidensa mukaisesti hiilineutraali vuonna 2035, p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 nopeasti. Meid\u00e4n on asetettava fossiilisille polttoaineille p\u00e4\u00e4t\u00f6sp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t, ja teht\u00e4v\u00e4 ruuantuotannosta nykyist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Samalla Suomi voi elvytt\u00e4\u00e4 koronapandemiasta k\u00e4rsinytt\u00e4 taloutta: esimerkiksi investoinnit kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ja puhtaaseen energiaan, energiatehokkuustoimien lis\u00e4\u00e4minen, luonnonsuojelun tehostaminen ja ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisten tukien karsiminen edist\u00e4v\u00e4t kaikki niin ihmisten kuin luonnon hyvinvointia. Suomen on huolehdittava luontomy\u00f6nteisten toimien toteutumisesta my\u00f6s EU:ssa ja muissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 neuvottelup\u00f6ydiss\u00e4.<\/p>\n

5. Kunnat voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuntaa \u2013 kuntavaalit ovat t\u00e4rke\u00e4 vaikuttamisen paikka<\/strong>
\nMit\u00e4? Huhtikuussa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t kuntavaalit ovat t\u00e4rke\u00e4 vaikuttamisen paikka ilmastoon ja luontoon liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. Valtiotason tavoitteiden saavuttaminen riippuu paljon kunnista ja kaupungeista, miss\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n, fossiilittomaan yhteiskuntaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Kunnat ja kaupungit vaikuttavat esimerkiksi liikennej\u00e4rjestelyihin, l\u00e4mmityksen energiamuotoihin, metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kansalaisten osallisuuteen.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 odotamme: Ilmastokriisin ja luontokadon tulisi kuulua ja n\u00e4ky\u00e4 kuntavaalikeskustelussa. Olemme koonneet kunnallisvaalivaaliehdokkaille ty\u00f6kalupakin, jonka avulla jokainen ehdokas p\u00e4\u00e4see helposti kartalle siit\u00e4, miten ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastokysymykset kuntia koskettavat. \u00c4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n\u00e4 kannattaa ottaa selv\u00e4\u00e4, miten ehdokas edist\u00e4isi ilmastonmuutoksen ja luonnon k\u00f6yhtymisen torjuntaa. Tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 vaalit, joissa astumme luonnon puolelle!<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkimustiedon viesti on selv\u00e4: voimme viel\u00e4 hillit\u00e4 ilmastonmuutosta ja luonnon k\u00f6yhtymist\u00e4, mutta toimiin on tartuttava nyt. T\u00e4n\u00e4 vuonna ihmiskunnalla on edess\u00e4\u00e4n monta mahdollisuutta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tilanne….<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[68,231,58,235],"class_list":["post-38038","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-ilmasto","tag-luonto","tag-wwf-suomi","tag-ymparisto","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=38038"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":38039,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/38038\/revisions\/38039"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=38038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=38038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=38038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}