{"id":36552,"date":"2021-01-15T07:56:24","date_gmt":"2021-01-15T05:56:24","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=36552"},"modified":"2021-01-15T12:05:45","modified_gmt":"2021-01-15T10:05:45","slug":"tutkimuksessa-paljastui-kaksi-suomelle-uutta-vierasperaista-kalalajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/paatoimittajan-valinnat\/tutkimuksessa-paljastui-kaksi-suomelle-uutta-vierasperaista-kalalajia\/","title":{"rendered":"Tutkimuksessa paljastui kaksi Suomelle uutta vierasper\u00e4ist\u00e4 kalalajia"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Varsinais-Suomessa on l\u00f6ytynyt kaksi kalalajia, joita ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Lajit havaittiin aurinkoahvenesiintymien kartoitusten ja tutkimusten yhteydess\u00e4. Haitallisiin vieraslajeihin lukeutuvan aurinkoahvenen (Lepomis gibbosus) tilannekatsaus ja hallintasuunnitelmaehdotus julkaistaan ensi viikolla. Kartoituksissa vieraslajeja tavattiin kaikkiaan yli 50 varsinaissuomalaisesta lammesta.<\/p>\n<p>Uudet l\u00f6ydetyt lajit, nokkas\u00e4rki (Chondrostoma nasus) ja katkerokala (Rhodeus amarus), ovat kaukana kotiseuduiltaan. Keski-Euroopan joet ovat vaelluksistaan tunnettujen nokkas\u00e4rkiparvien luontaisia elinalueita. Katkerokalan alkuper\u00e4iselt\u00e4 esiintymisalueelta Mustameren pohjoispuolelta lajia on levitetty pitk\u00e4n ajan kuluessa kauas l\u00e4nteen ja pohjoiseen. Katkerokala on l\u00f6ydetty my\u00f6s Virosta vuonna 2019. Lajien l\u00e4hin yhteinen esiintymisalue on nyky\u00e4\u00e4n Puolassa. Onkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 joku on tuonut lajit tullessaan ja p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt ne varsinaissuomalaiseen lampeen.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 ei tiedet\u00e4, mit\u00e4 vaikutuksia vierailla kalalajeilla voisi olla lammen muulle lajistolle. P\u00e4\u00e4asiassa kasviper\u00e4ist\u00e4 ravintoa k\u00e4ytt\u00e4vien lajien ei viel\u00e4 nykyisell\u00e4 kalatiheydell\u00e4 uskoisi aiheuttavan haittaa kotimaisille lajeille, mutta asiaa ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkittu. \u201dNokkas\u00e4rkien tiedet\u00e4\u00e4n kantavan ihmiseenkin tarttuvaa maksamatoa, joka voi v\u00e4li-is\u00e4ntien, esimerkiksi lintujen, avulla levit\u00e4 my\u00f6s muihin vesist\u00f6ihin. Katkerokala taas voi kantaa lohikaloihin tarttuvaa tautia. Vieraiden kalalajien tuonti ja istuttaminen ilman valvontaa onkin kuin pelaisi ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 rulettia Suomen luonnolla\u201d, lajit l\u00f6yt\u00e4nyt erikoistutkija Lauri Urho Luonnonvarakeskuksesta sanoo.<\/p>\n<p>Useiden vieraiden lajien tuontia ja luvatonta luontoon levitt\u00e4mist\u00e4 on tapahtunut Varsinais-Suomessa todenn\u00e4k\u00f6isesti jo noin vuosikymmenen ajan. Kalojen tuonti Suomeen vaatii luvan. Samoin lupa tarvitaan niiden istuttamiseen luonnonvesiin. Viimeisen 30 vuoden aikana Suomessa havaituista kymmenest\u00e4 uudesta kalalajista yhdeks\u00e4n on ollut vieraslajeja eli ihmistoiminnan takia Suomeen tulleita. Tutkijasta on huolestuttavaa, ett\u00e4 vieraslajien maahantuonti ja levitt\u00e4minen jatkuu kielloista huolimatta.<\/p>\n<p>L\u00e4hde:<a href=\"https:\/\/bit.ly\/2LR54rX\"> Luonnonvarakeskus\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varsinais-Suomessa on l\u00f6ytynyt kaksi kalalajia, joita ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Lajit havaittiin aurinkoahvenesiintymien kartoitusten ja tutkimusten yhteydess\u00e4. Haitallisiin vieraslajeihin lukeutuvan aurinkoahvenen (Lepomis gibbosus) tilannekatsaus&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":19526,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[5593],"tags":[733,2153,785,231,388,2009],"class_list":["post-36552","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paatoimittajan-valinnat","tag-kalat","tag-lajisto","tag-luonnonvarakeskus","tag-luonto","tag-vesistot","tag-vieraslaji","wpcat-5593-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/kalastaja.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36552","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36552"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36552\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":36734,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36552\/revisions\/36734"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19526"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36552"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36552"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36552"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}