{"id":26134,"date":"2020-10-02T12:40:52","date_gmt":"2020-10-02T09:40:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=26134"},"modified":"2020-10-02T12:45:39","modified_gmt":"2020-10-02T09:45:39","slug":"nama-seitseman-lintulajia-voit-nahda-luontoliven-uudessa-kamerassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/nama-seitseman-lintulajia-voit-nahda-luontoliven-uudessa-kamerassa\/","title":{"rendered":"N\u00e4m\u00e4 seitseman lintulajia voit n\u00e4hd\u00e4 luontoliven uudessa kamerassa"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Esittelemme seitsem\u00e4n lintulajia, jotka voit n\u00e4hd\u00e4 WWF:n Luontoliven uudessa l\u00e4hetyksess\u00e4. Kirkkonummella sijaitsevalle kosteikolle asennetussa kamerassa voi esiinty\u00e4 esimerkiksi pikkuruinen tavi tai vankkarakenteinen kyhmyjoutsen.<\/p>\n<p>Laulujoutsen<br \/>\nLaulujoutsen on Suomen kansallislintu. Se on runsastunut viime vuosikymmenin\u00e4 vauhdilla. Laulujoutsen pesii nykyisin koko maassa aina Pohjois-Lapista etel\u00e4rannikon merenlahdille asti. Toisesta yleisest\u00e4 joutsenlajistamme kyhmyjoutsenesta sen tunnistaa helpoiten nokasta, joka on tyviosastaan keltainen. Kiilamainen keltainen alue ulottuu sierainaukkoon asti. Nokan k\u00e4rki on musta. Toinen hyv\u00e4 tuntomerkki on pyrst\u00f6n muoto, varsinkin jos lintu ruokailee p\u00e4\u00e4 veden alla. Laulujoutsenen pyrst\u00f6 on lyhyt, ik\u00e4\u00e4n kuin poikkileikattu. Nuoruuspuvussa laulujoutsen on melko kylm\u00e4n harmaa. Se, kuten muutkin joutsenet, hanhet ja puolisukeltajasorsat, on p\u00e4\u00e4osin kasvissy\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Kyhmyjoutsen<br \/>\nVankkarakenteinen kyhmyjoutsen on Suomen painavin lintu. Se voi painaa jopa yli 15 kiloa. Nokan tyviosa on musta ja k\u00e4rkiosa oranssi. Varsinkin koiraalla on nokan tyvess\u00e4 musta kyhmy. Uivan linnun pyrst\u00f6 on laulujoutseneen verrattuna pitk\u00e4 ja ter\u00e4v\u00e4k\u00e4rkinen. Laulujoutsenesta poiketen kyhmyjoutsen pit\u00e4\u00e4 uidessaan kaulaa usein kaarella ja siipi\u00e4 koholla. Nuoren yksil\u00f6n erottaa nuoresta laulujoutsenesta my\u00f6s l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4n ruskeasta yleisv\u00e4rityksest\u00e4. Kyhmyjoutsen on Suomessa uudistulokas. Se alkoi levitt\u00e4yty\u00e4 Suomeen 1930-luvulla. Nykyisin se pesii koko merenrannikolla ja saaristossa sek\u00e4 paikoin my\u00f6s sis\u00e4maan rehevill\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4.<\/p>\n<p>Sinisorsa<br \/>\nSinisorsa \u2013 kaikille tuttu taajamien puistojen \u201dpullasorsa\u201d \u2013 on Suomen yleisin sorsalaji. Se pesii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko maassa hyvin monenlaisissa paikoissa. Sinisorsa on kookas ja voimakasrakenteinen. P\u00e4\u00e4 ja nokka ovat melko suuret. Siivell\u00e4 on sininen siipipeili. Muiden puolisukeltajasorsien tavoin my\u00f6s sinisorsakoiraat ovat alkusyksyst\u00e4 niin sanotussa peruspuvussa, jolloin ne ovat hyvin suuresti naaraan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja vaikeammin tunnistettavia. Loppusyksy\u00e4 kohden koiraat alkavat saada helposti tunnistettavan juhlapuvun. Sinisorsakoiraan erottaa peruspuvussa naaraasta yksiv\u00e4risen kellert\u00e4v\u00e4st\u00e4 nokasta.<\/p>\n<p>Tavi<br \/>\nPikkuruinen ja eloisa tavi ei ole monelle kovin tuttu, vaikka se on heti sinisorsan j\u00e4lkeen Suomen toiseksi yleisin sorsalintu. Sinisorsan ja haapanan tavoin se pesii koko maassa ja viihtyy hyvin monenlaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Tavi on Suomen sorsalinnuista pienin. Pienikokoisena sen liikkeet ovat nopeampia kuin isommilla lajeilla. Tavi my\u00f6s viihtyy usein tihe\u00e4mmiss\u00e4 parvissa kuin isompikokoisemmat lajit. Yleisv\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n harmaanruskean tavin kaula on lyhyt ja nokka pieni ja kapea. L\u00e4helt\u00e4 katsottuna erottuu vihre\u00e4 siipipeili, jota reunustaa valkoinen siipijuova.<\/p>\n<p>Haapana<br \/>\nHaapana on tuntuvasti sinisorsaa pienempi, mutta tavia selv\u00e4sti suurempi puolisukeltajasorsa, joka pesii koko maassa. Sek\u00e4 haapanan kaula ett\u00e4 nokka ovat varsin lyhyit\u00e4. Lyhyt kaula yhdess\u00e4 py\u00f6re\u00e4muotoisen p\u00e4\u00e4n ja korkean otsan kanssa antavat haapanalle tunnusomaisen profiilin. Yleisv\u00e4ritys on useimmiten punaruskea. Vaikka Suomessa pesii edelleen kymmeni\u00e4tuhansia haapanapareja, kanta on taantunut niin nopeasti, ett\u00e4 laji luokitellaan Suomessa vaarantuneeksi. Haapana pesii hyvin monenlaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, mutta erityisesti se suosii laidunniittyjen rantoja. Syysmuutolla se mielell\u00e4\u00e4n lep\u00e4ilee suojaisilla, rehevill\u00e4 lintuvesill\u00e4.<\/p>\n<p>Harmaahaikara<br \/>\nHarmaahaikara on suuri, voimakasrakenteinen ja l\u00e4hes kurjen kokoinen. Se vaanii saalista seisten hievahtamatta matalassa vedess\u00e4 ja nappaa salamannopealla tikarimaisen nokan iskulla ravinnokseen kaloja ja muita rantaniityn pikkuel\u00e4imi\u00e4. Harmaahaikara eroaa kurjesta jo profiilikuvassa mutkalla olevan, ik\u00e4\u00e4n kuin sis\u00e4\u00e4n vedetyn kaulan perusteella. Harmaahaikara on selk\u00e4puolelta keskiharmaa, mutta alapuolelta vaaleampi. Nokka on vahva ja v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n kellert\u00e4v\u00e4. Aikuisella linnulla p\u00e4\u00e4laen sivut ja niska ovat mustat, kun taas nuorella linnulla p\u00e4\u00e4laki ja kaula ovat tasaisemman harmaat. Suomessa harmaahaikara on etel\u00e4inen ja varsin uusi, vasta 1900-luvulla t\u00e4nne etel\u00e4st\u00e4 levitt\u00e4ytynyt, laji. Parhaillaan jalohaikara on tekem\u00e4ss\u00e4 Suomessa samaa temppua kuin harmaahaikara sata vuotta sitten.<\/p>\n<p>Lapasorsa<br \/>\nLapasorsan tunnistaa helposti sen omintakeisesta etupainoisesta ja matalasta profiilista. Kaula on lyhyt ja nokka on linnun kokoon n\u00e4hden valtava, pitk\u00e4 ja leve\u00e4. Siiven etureuna on sinert\u00e4v\u00e4n harmaa, ja siivell\u00e4 oleva siipipaneeli on vihre\u00e4. Kooltaan lapasorsa on hieman haapanaa pienempi, mutta selv\u00e4sti tavia suurempi. Lapasorsa pesii melko harvalukuisena etel\u00e4isess\u00e4 ja keskisess\u00e4 Suomessa rehevill\u00e4 j\u00e4rvill\u00e4 ja rannikon merenlahdilla.<\/p>\n<p>Voit seurata lintujen el\u00e4m\u00e4\u00e4 <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/luontolive\/lintulahti\/\">WWF:n Luontoliven uudessa kamerassa.<\/a> Kamera on toteutettu yhdess\u00e4 kosteikkoa hallinnoivan ja hoitavan Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluiden kanssa. Sen teknisest\u00e4 toteutuksesta vastaavat LiveEye, Pukki Visuals ja WWF.<\/p>\n<p>Kamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria l\u00e4hetyksi\u00e4 luonnosta. Suorissa l\u00e4hetyksiss\u00e4 on aiemmin seurattu muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, mets\u00e4lintujen, mets\u00e4peuran, liito-oravan, j\u00e4rvilohen ja raakun el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2020\/10\/lintulahti-lajit\/\">WWF Suomi\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Esittelemme seitsem\u00e4n lintulajia, jotka voit n\u00e4hd\u00e4 WWF:n Luontoliven uudessa l\u00e4hetyksess\u00e4. Kirkkonummella sijaitsevalle kosteikolle asennetussa kamerassa voi esiinty\u00e4 esimerkiksi pikkuruinen tavi tai vankkarakenteinen kyhmyjoutsen. Laulujoutsen Laulujoutsen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[7702,1855,58],"class_list":["post-26134","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-kamera","tag-luontolive","tag-wwf-suomi","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26134","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26134"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26137,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26134\/revisions\/26137"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}