{"id":21559,"date":"2020-08-20T11:26:32","date_gmt":"2020-08-20T08:26:32","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=21559"},"modified":"2020-08-20T12:54:40","modified_gmt":"2020-08-20T09:54:40","slug":"nain-turpeen-energiakaytosta-luopuminen-auttaisi-luontoa-ja-ilmastoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/nain-turpeen-energiakaytosta-luopuminen-auttaisi-luontoa-ja-ilmastoa\/","title":{"rendered":"N\u00e4in Turpeen energiak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 luopuminen auttaisi luontoa ja ilmastoa"},"content":{"rendered":"

Suomessa on valtavasti soita: maa-alastamme noin kolmannes on soita ja turvemaita. Tuosta noin yhdeks\u00e4n miljoonan hehtaarin alasta turvetuotannossa oli 63 000 hehtaaria vuonna 2018. Vaikka osuus on pieni, etenkin turpeen energiak\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on mittavia haitallisia vaikutuksia ilmastoon ja luontoon. Siksi WWF on mukana Suomen luonnonsuojeluliiton johtamassa Irti turpeesta -kansalaisaloitekampanjassa, joka tavoittelee p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja soiden s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4. Kampanjassa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n allekirjoituksia lakialoitteelle, jonka tavoitteena on turpeen energiak\u00e4yt\u00f6n lopettaminen Suomessa vuoteen 2025 menness\u00e4.<\/p>\n

Suurin osa nostetusta turpeesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n juuri energiantuotannossa. Lis\u00e4ksi turvetta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muun muassa kasvualustana ja kuivikkeena. Turpeen k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksista keskusteltaessa olennaisessa osassa ovat my\u00f6s turvemaiden mets\u00e4t ja pellot, mutta t\u00e4ss\u00e4 jutussa keskityt\u00e4\u00e4n energiak\u00e4yt\u00f6n vaikutuksiin. Esittelemme nelj\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa siihen, miksi kansalaisaloite kannattaa allekirjoittaa.<\/p>\n

1. Turpeen polttaminen aiheuttaa valtavasti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/em>
\nTurvetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n energiantuotannossa s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n l\u00e4hteen\u00e4. Turpeen osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on noin viisi prosenttia. Vaikka osuus on suhteellisen pieni, turpeen poltto aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Turve ei ole uusiutuva energial\u00e4hde, vaikka joskus kuulee niin v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n. Turve uusiutuu niin hitaasti, ettei sit\u00e4 EU:n virallisissa energialuokituksissa lasketa uusiutuvien joukkoon, vaan rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin. Turpeen polton p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi my\u00f6s hallitustenv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC luokittelee\u202fturpeen samaan luokkaan fossiilisten polttoaineiden kanssa.<\/p>\n

Maailmalla turpeen poltto alkaa olla harvinaista. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n energiantuotannossa laajamittaisesti en\u00e4\u00e4 vain Suomessa ja Irlannissa. Irlannissa turpeen energiak\u00e4ytt\u00f6 loppuu vuonna 2023. Kuvan turvetuotantoalue sijaitsee Skotlannissa, jossa turvetta kaivetaan kaupallisiin tarkoituksiin, esimerkiksi puutarhanhoidon tuotteisiin.<\/p>\n

2. Suot ovat merkitt\u00e4v\u00e4 hiilivarasto<\/em>
\nSoista on viime aikoina puhuttu my\u00f6s ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. Suot nimitt\u00e4in sitovat hiilt\u00e4 tehokkaasti. Eik\u00e4 ihme, sill\u00e4 soiden turpeessa on varastoituna hiilt\u00e4 jopa tuhansien vuosien ajalta. Kun tuhansia vuosia maassa maannut turve nostetaan maasta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja pahimmassa tapauksessa poltetaan, hiilivarastosta tulee hetkess\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.<\/p>\n

Soiden toiminta hiilivarastona on herkk\u00e4\u00e4. Jos suon pinta p\u00e4\u00e4see kuivumaan, orgaaninen aines hajoaa nopeammin ja suosta tulee usein hiilen l\u00e4hde. Siksi jo turvemaan muokkaamisesta, kuten ojituksesta, syntyy p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

3. Turvetuotanto uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppej\u00e4<\/em>
\nTurpeen nostaminen h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 arvokasta suoluontoa. Etel\u00e4-Suomen suoluontotyypeist\u00e4 jopa 83 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi. Koko maan suoluontotyypeist\u00e4 yli puolet ovat uhanalaisia. Energiak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuivatun turvesuon luonto on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuhoutunut.<\/p>\n

Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tekem\u00e4 uhanalaisuusarvio, Suomen luontotyyppien punainen kirja, kertoo soiden ojituksen olevan suoluontotyyppien suurin uhanalaisuuden syy. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 soiden uhanalaisuudelle on my\u00f6s pelloiksi raivaaminen. Turpeenoton vaikutus suoluontotyypeille on vaihdellut. Uhanalaisuusarviossa todetaan, ett\u00e4 turpeenotto voi edelleen uhata laajempien suoalueiden ojittamattomia osia sek\u00e4 tiettyj\u00e4 suoluontotyyppej\u00e4, kuten rahkar\u00e4meit\u00e4 ja keskiboreaalisia aapasoita.<\/p>\n

4. Turvetuotanto kuormittaa vesist\u00f6j\u00e4<\/em>
\nKun suo on kuivatettu turvetuotantoa varten, se ei toimi en\u00e4\u00e4 tehokkaasti luontaisena vesivarastona, valunnan tasaajana ja veden laadun s\u00e4\u00e4ntelij\u00e4n\u00e4. Turvetuotanto kuormittaa vesist\u00f6\u00e4 ravinteilla, raudalla, kiintoaineella ja humuksella. Vesist\u00f6kuormitus vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti veden laatuun, vesiluonnon erilaisiin luontotyyppeihin sek\u00e4 kasvi- ja el\u00e4inlajistoihin.<\/p>\n

Soiden kosteissa oloissa el\u00e4\u00e4 esimerkiksi runsaasti hy\u00f6nteisi\u00e4 ja lintuja, jotka hy\u00f6tyisiv\u00e4t soiden ja niiden luontaisen vesitalouden s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 tai palauttamisesta.<\/p>\n

Miksi turpeen energiak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei luovuta?
\nSuomi ei ole asettanut turpeen energiak\u00e4yt\u00f6lle viimeist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4, toisin kuin kivihiilelle, jonka k\u00e4ytt\u00f6 loppuu vuonna 2029. Sen sijaan hallitus pyrkii puolittamaan turpeen energiak\u00e4yt\u00f6n vuoteen 2030 menness\u00e4. Samaan aikaan Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja YK:n biodiversiteettisopimukseen sek\u00e4 tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. WWF:n ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jussi Nikulan mukaan Suomen tulisi luopua turpeesta paljon nopeammalla aikataululla kuin on suunniteltu.<\/p>\n

Turvetta puolustetaan usein vetoamalla sen ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4\u00e4n vaikutukseen ja asemaan huoltovarmuutta tukevana energianl\u00e4hteen\u00e4. Bioenergia ry:n mukaan vuonna 2018 turvetuotannon suora ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus oli noin 2 300 henkil\u00f6ty\u00f6vuotta ja v\u00e4lillisesti noin 4 200 henkil\u00f6ty\u00f6vuotta. Turvetuotanto ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4, mutta joukko ei ole valtavan suuri. Esimerkiksi maa- ja puutarhataloudessa ty\u00f6skenneltiin vuonna 2016 yli 61 000 henkil\u00f6ty\u00f6vuoden edest\u00e4. \u201dSiirtym\u00e4 turpeesta muihin energianl\u00e4hteisiin on teht\u00e4v\u00e4 oikeudenmukaisesti. Elinkeinostaan luopuvien ihmisten toimeentulo on varmistettava ja heille tulisi tarjota tukea koulutukseen, elinkeinon uudelleen suuntaamiseen ja mahdollisiin uusiin investointeihin. T\u00e4llaista tukea voisi saada suunnitteilla olevasta EU:n oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahastosta\u201d, Nikula sanoo.<\/p>\n

Huoltovarmuuspolttoaineeksi turve soveltuu huonosti. \u201cTurpeen kaivuu on s\u00e4\u00e4riippuvaista ja sen varastoitavuus heikkoa, joten sen ominaisuudet huoltovarmuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta eiv\u00e4t ole optimaaliset. Huoltovarmuus voidaan varmistaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monipuolista palettia uusiutuvan energian muotoja, jotka ovat kotimaisia\u201d, Nikula sanoo.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s, ettei turpeen energiak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 siirryt\u00e4 polttamaan puuta energiaksi. Valtion tulisi ohjata ensisijaisesti polttoon perustumattomiin ratkaisuihin, kuten energiatehokkuuteen, l\u00e4mp\u00f6pumppuihin sek\u00e4 aurinko- ja tuulivoimaan.<\/p>\n

L\u00e4hde: WWF Suomi\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa on valtavasti soita: maa-alastamme noin kolmannes on soita ja turvemaita. Tuosta noin yhdeks\u00e4n miljoonan hehtaarin alasta turvetuotannossa oli 63 000 hehtaaria vuonna 2018. Vaikka…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[239,4227,58,235],"class_list":["post-21559","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-energia","tag-turve","tag-wwf-suomi","tag-ymparisto","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21559","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=21559"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21561,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/21559\/revisions\/21561"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=21559"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=21559"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=21559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}