{"id":19447,"date":"2020-07-31T11:02:24","date_gmt":"2020-07-31T08:02:24","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=19447"},"modified":"2020-07-31T11:02:24","modified_gmt":"2020-07-31T08:02:24","slug":"pohjoinen-jaameri-haastaa-tutkijat-pitaa-luottaa-toisiin-ja-itseensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/yleinen\/pohjoinen-jaameri-haastaa-tutkijat-pitaa-luottaa-toisiin-ja-itseensa\/","title":{"rendered":"Pohjoinen j\u00e4\u00e4meri haastaa tutkijat: \u201dPit\u00e4\u00e4 luottaa toisiin ja itseens\u00e4\u201d"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

31.7.2020<\/p>\n

Pohjoista j\u00e4\u00e4merta kartoittavan MOSAiC-tutkimushankkeen viimeinen osuus on alkamassa. Ilmatieteen laitos osallistuu historialliseen hankkeeseen useamman tutkijan voimin. Mit\u00e4 tutkimusretki vaatii tutkijoilta \u2013 ja mit\u00e4 se antaa?<\/p>\n

Arktinen alue l\u00e4mpenee nopeammin kuin maapallo keskim\u00e4\u00e4rin. Vuoden mittaisessa MOSAiC-tutkimushankkeessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa alueen ilmakeh\u00e4st\u00e4, merij\u00e4\u00e4st\u00e4, valtamerest\u00e4, ekosysteemeist\u00e4 ja biogeokemiasta. Tiedot auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mekanismeja aiempaa paremmin.<\/p>\n

Hankkeen n\u00e4ytt\u00e4vin osuus on kentt\u00e4matka, johon osallistuu vuoden aikana noin 300 tutkijaa. Tutkijoiden tukikohtana on Polarstern-tutkimusalus, joka l\u00e4hti matkaan Norjan Tromssasta ja ankkuroitiin merij\u00e4\u00e4kentt\u00e4\u00e4n Laptevinmerell\u00e4 lokakuussa 2019. Sielt\u00e4 se on ajelehtinut j\u00e4iden mukana ensin kohti pohjoista, ja nyt alus on Framinsalmessa, Gr\u00f6nlannin ja Huippuvuorten v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Polarsternin kyydiss\u00e4 matkaava tutkijaryhm\u00e4 vaihtuu vuoden aikana viisi kertaa. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala osallistui kentt\u00e4matkan ensimm\u00e4iselle osuudelle loppuvuodesta 2019, tutkijat Roberta Pirazzini ja Henna-Reetta Hannula l\u00e4htev\u00e4t matkaan, tutkimusretken viimeiselle osuudelle, n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n

Suunnitelmallisuus ja huolellisuus ovat valttia
\nTutkimusmatkaa on suunniteltu vuosia. Tutkijoita on koulutettu toimimaan \u00e4\u00e4riolosuhteissa, jotta ty\u00f6skentely on turvallista ja kaikki suunnitellut mittaukset saadaan tehty\u00e4. Jari Haapalan mukaan tutkijan t\u00e4rkeimm\u00e4t ominaisuudet haastavissa olosuhteissa ovat suunnitelmallisuus ja huolellisuus.<\/p>\n

\u201dTutkimusv\u00e4lineist\u00f6\u00e4 ei voi j\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4 heitell\u00e4 minne sattuu. Ruuvimeisseli\u00e4 ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lumihankeen, eik\u00e4 j\u00e4\u00e4kairan adapteria voi l\u00e4hte\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6lt\u00e4 kesken kaiken hakemaan, jos se on unohtunut laivaan\u201d, Jari Haapala toteaa.<\/p>\n

Saksalaisen is\u00e4nt\u00e4organisaation Alfred Wegener Institutin johdossa tutkimusmatka on sujunut ryhdikk\u00e4\u00e4sti aina suunnitellusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n logistiikkaani. Tutkijaryhm\u00e4t ovat tutustuneet toisiinsa jo ennen matkaa yhteisiss\u00e4 suunnittelukokouksissa ja koulutuksissa.<\/p>\n

Osallistujat ovat saaneet pelastautumis- ja ampumisoppia sek\u00e4 harjoitelleet mittausten tekemist\u00e4 arktisissa olosuhteissa. Luottamus on ehdoton edellytys tutkimusmatkalla ty\u00f6skentelylle.<\/p>\n

\u201dKaikkien kanssa on pystytt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 luottaa toisiin ja itseens\u00e4.\u201d
\nLaivalla yht\u00e4 aikaa olleista tutkijoita muodostui tiivis yhteis\u00f6, jonka ty\u00f6skentely yhdess\u00e4 on ollut reissun j\u00e4lkeenkin vaivatonta.<\/p>\n

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala teki lujuusmittauksia Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 marraskuussa 2019. Taustalla Polarstern-tutkimusalus.
\nOlosuhteet muuttuvat vuodenkierron mukaan
\nJari Haapala osallistui tutkimusmatkaan talvella. Silloin Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4 oli pime\u00e4\u00e4 ja kylm\u00e4\u00e4, pakkanen vaihteli viidest\u00e4toista asteesta kolmeenkymmeneen asteeseen. Kun Roberta Pirazzini ja Henna-Reetta Hannula aloittavat matkan, alueella on koko ajan valoisaa.<\/p>\n

\u201dOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta rytmist\u00e4. Aamulla her\u00e4tys samaan aikaan ja illalla nukkumaan samaan aikaan\u201d, Jari Haapala vinkkaa.<\/p>\n

My\u00f6s vaarat j\u00e4\u00e4tik\u00f6ll\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4 ovat erilaiset talvella ja kes\u00e4ll\u00e4. Talvella j\u00e4\u00e4h\u00e4n saattoi ilmesty\u00e4 \u00e4killisestikin isoja railoja, ja siksi kentt\u00e4ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 hiihtoretki\u00e4 tehtiin kokeneen arktisen alueen k\u00e4vij\u00e4n johdolla. Kes\u00e4ll\u00e4 on enemm\u00e4n sulavesialueita, joita pit\u00e4\u00e4 varoa.<\/p>\n

My\u00f6s kohtaamiset j\u00e4\u00e4karhujen kanssa ovat nyt todenn\u00e4k\u00f6isempi\u00e4. Mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Framinsalmea ollaan, sit\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4\u00e4karhuja alueella esiintyy.<\/p>\n

Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s merij\u00e4\u00e4n reunaa tullaan, sit\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4\u00e4karhuja alueella esiintyy. Koulutetut j\u00e4\u00e4karhuvahdit turvaavat tutkijoiden ty\u00f6t\u00e4 j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuva: Alfred-Wegener-Institut \/ Esther Horvath
\nStaattiselta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 j\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4
\nJari Haapala tutkii j\u00e4\u00e4n dynamiikka eli sit\u00e4, miten j\u00e4\u00e4 liikkuu, miten se avautuu ja miten se puristautuu kasaan. J\u00e4\u00e4n liikkeit\u00e4 tutkittiin Polarstern-tutkimusalukseen asennetun tutkan sek\u00e4 laivan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sijoitettujen yli sadan poijun avulla. Tutkijat asensivat j\u00e4\u00e4lle my\u00f6s ns. stressimittareita, jotka mittaavat j\u00e4\u00e4kent\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 painetta. J\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s kairattiin n\u00e4ytteit\u00e4, joilla selvitettiin laivan laboratoriossa, mit\u00e4 kaikkea j\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Reissulta ker\u00e4tyst\u00e4 aineistosta julkaistiin jo ensimm\u00e4isi\u00e4 tuloksia. Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 merij\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sedimentti\u00e4, kivi\u00e4 ja simpukoita. Ep\u00e4puhtaudet ovat kulkeutuneet Atlantin puolelle Uuden-Siperian saaristosta. J\u00e4\u00e4st\u00e4 on tullut ohuempaa, ja se liikkuu nopeammin kuin paksumpi j\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u201dKun j\u00e4\u00e4t\u00e4 syntyy, se nappaa mukaansa meren orgaanisia aineksia. Aikaisemmin merij\u00e4\u00e4 liikkui v\u00e4hemm\u00e4n ja suli l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 synnyinpaikkaansa. Kun j\u00e4\u00e4 liikkuu nopeammin, se ehtii kauemmaksi\u201d, Jari Haapala selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat ovat jo aiemmin n\u00e4hneet satelliittiaineistosta, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4n liike arktisella alueella on nopeutunut ja alueelle syntyy isojakin railoja. Kun kaikki mittausdata on tutkimusmatkan j\u00e4lkeen saatavilla, Jari Haapala ryhtyy selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aineistosta tarkemmin sit\u00e4, miten j\u00e4\u00e4 avautuu ja railoutuu.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4n liike arktisella alueella on nopeutunut ja alueelle syntyy isojakin railoja. Kuva: Alfred-Wegener-Institut \/ Mario Hoppmann
\nHeijastavuutta selvitet\u00e4\u00e4n drooneilla
\nJ\u00e4\u00e4npinta n\u00e4ytt\u00e4ytyy sinisen ja valkoisen eri s\u00e4vyiss\u00e4. Tummat s\u00e4vyt viittaavat nuoreen ja ohueen j\u00e4\u00e4h\u00e4n ja vaaleat vanhimpaan j\u00e4\u00e4h\u00e4n, joka on paksumpaa ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ilmakuplia. Sulavesien muodostamat lammet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t my\u00f6s useissa eri s\u00e4vyiss\u00e4. J\u00e4\u00e4kenttien v\u00e4liin muodostuvat railot ovat puolestaan eritt\u00e4in tummia. T\u00e4m\u00e4 kiinnostaa Roberta Pirazzinia ja Henna-Reetta Hannulaa, sill\u00e4 he tutkivat albedoa, eli sit\u00e4, miten j\u00e4\u00e4n pinta heijastaa auringons\u00e4teily\u00e4.<\/p>\n

Vaaleas\u00e4vyinen j\u00e4\u00e4 heijastaa tummaa j\u00e4\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 avointa vett\u00e4 enemm\u00e4n. Viimeisten vuosikymmenten aikana arktisen merij\u00e4\u00e4n laajuus sek\u00e4 vanhan ja paksun merij\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 ovat pienentyneet radikaalisti. T\u00e4m\u00e4n seurauksena albedo pienenee eli yh\u00e4 suurempi osa auringons\u00e4teilyst\u00e4 imeytyy j\u00e4\u00e4h\u00e4n sek\u00e4 mereen. T\u00e4m\u00e4 muodostaa niin kutsutun positiivisen takaisinkytkenn\u00e4n (ns. noidankeh\u00e4), jossa ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset aiheuttavat lis\u00e4\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n

Albedoa tutkitaan j\u00e4\u00e4n pinnalle pystytettyjen, kiinteiden mittauspisteiden ja j\u00e4\u00e4n yll\u00e4 lenn\u00e4tett\u00e4vien droonien avulla. Roberta Pirazzini ja Henna-Reetta Hannula ovat tehneet lumitutkimusta ja albedoon liittyvi\u00e4 mittauksia lukuisia kertoja, mutta nyt he p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n drooneja ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/p>\n

\u201dKev\u00e4t ja kes\u00e4 ovat kuluneet tiiviisti drooneihin erikoistuneen Ilmatieteen laitoksen tutkijakollega David Brusin opissa\u201d, Roberta Pirazzini kertoo.<\/p>\n

Tutkija Henna-Reetta Hannula harjoitteli droonin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 Haltialassa Helsingiss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2020. Kuva: Timo Vihma
\nKorona vaikuttaa my\u00f6s retkikuntaan
\nKoronaepidemia on vaikuttanut my\u00f6s MOSAiC-tutkimushankkeeseen. Osa suunniteluista tutkimuksista on jouduttu perumaan ja kolmannen osuuden osallistujien kotimatka viiv\u00e4styi usealla kuukaudella.<\/p>\n

Kaikki viimeiselle osuudelle l\u00e4htij\u00e4t ovat viett\u00e4neet ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kahden viikon karanteenia l\u00e4ht\u00f6kaupungin hotellissa, jotta he l\u00e4htev\u00e4t matkaan varmasti terveen\u00e4.<\/p>\n

\u201dKev\u00e4t on ollut ty\u00f6nt\u00e4yteinen, joten koronan vuoksi asetettu karanteeni tuo toivotun heng\u00e4hdystauon\u201d, Henna-Reetta Hannula sanoo.<\/p>\n

Vinkki l\u00e4htij\u00f6ille: kirjoja ja omat herkut
\nLaivalla on rajalliset tietoliikenneyhteydet ulkomaailmaan, joten tutkijoille on luvassa pakon sanelema somepaasto. Jari Haapala kannustaa l\u00e4htij\u00f6it\u00e4 pakkaamaan matkalaukkuun jotain, jonka avulla p\u00e4\u00e4see hetkeksi henkisesti muihin maisemiin. H\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n oli mukana pino kaunokirjallisuutta.<\/p>\n

Laivalta l\u00f6ytyy tutkijoille my\u00f6s muuta tekemist\u00e4. On lautapelej\u00e4, pingisp\u00f6yt\u00e4, uima-allas ja sauna. Yhteytt\u00e4 ulkomaailmaan voi pit\u00e4\u00e4 WhatsApp-viestein tai soittaa kotiin puhelinkopista. L\u00f6ytyyp\u00e4 laivalta baari ja kauppakin.<\/p>\n

\u201dKaupasta loppuivat virvokkeet kesken eli omia lempiherkkujaan kannattaa ottaa mukaan\u201d, Jari Haapala vinkkaa.<\/p>\n

Jari Haapalan nauttiessa kotona j\u00e4lleen hedelmi\u00e4 ja tuoretta kalaa, joita tutkimusmatkan aikana on tarjolla niukasti, Roberta Pirazzini ja Henna-Reetta Hannula keskittyv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sormet l\u00e4mpimin\u00e4 operoidessaan droonia Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n

MOSAiC-tutkimushankkeen kentt\u00e4matkan viimeinen osuus p\u00e4\u00e4ttyy 12. lokakuuta, jolloin tutkijat saapuvat Polarsternin kyydiss\u00e4 Bremerhavenin satamaan.<\/p>\n

L\u00e4hde: Ilmatieteen laitos https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/artikkeli\/7mA71hFaIzTOeNJhDrn1Xr<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  31.7.2020 Pohjoista j\u00e4\u00e4merta kartoittavan MOSAiC-tutkimushankkeen viimeinen osuus on alkamassa. Ilmatieteen laitos osallistuu historialliseen hankkeeseen useamman tutkijan voimin. Mit\u00e4 tutkimusretki vaatii tutkijoilta \u2013 ja mit\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-19447","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","wpcat-1-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19447","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19447"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19447\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19451,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19447\/revisions\/19451"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}