{"id":18662,"date":"2020-07-21T20:23:45","date_gmt":"2020-07-21T17:23:45","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=18662"},"modified":"2020-07-23T16:35:35","modified_gmt":"2020-07-23T13:35:35","slug":"pelillistaminen-tuo-lisapotkua-tyohon-ja-elamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/pelillistaminen-tuo-lisapotkua-tyohon-ja-elamaan\/","title":{"rendered":"Pelillist\u00e4minen tuo lis\u00e4potkua ty\u00f6h\u00f6n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>&#8221;Kun ty\u00f6st\u00e4 tulee antoisampaa ja vapaa-ajasta tuottavampaa, merkitsee se lis\u00e4potkua taloudelle ja yhteiskunnalle yleens\u00e4kin&#8221;, professori Juho Hamari sanoo.<\/p>\n<p>Vanhemmat yritt\u00e4v\u00e4t parhaansa mukaan rajoittaa lastensa pelaamista, mutta ehk\u00e4 ei kannattaisi. Pelillist\u00e4misen professorin Juho Hamarin mielest\u00e4 pelinlukutaito on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteiskunnassamme. \u2013 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 pelillistyy ja yh\u00e4 enemm\u00e4n asioita tehd\u00e4\u00e4n pelaamisen kautta. Peleist\u00e4 voi osoitetusti olla niin kognitiivisia, emotionaalisia kuin sosiaalisiakin hy\u00f6tyj\u00e4. N\u00e4iden hyvien kokemusten uskotaan johtavan ty\u00f6motivaatioon ja hyvinvointiin oikealla tavalla k\u00e4ytettyn\u00e4, Hamari sanoo. Pelillist\u00e4misen professuuri perustettiin alun perin Tampereen teknillisen yliopiston alaisuuteen ja viran ensimm\u00e4iseksi haltijaksi nimettiin vuoden 2016 lopulla Juho Hamari, jonka pelitutkimukset tunnetaan maailman tiedepiireiss\u00e4 hyvin. Nyt Hamari ty\u00f6skentelee Tampereen yliopistolla, jossa h\u00e4n johtaa Gamification Group -tutkimusryhm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Yksi Hamarin tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 on tohtorikoulutettava Mila Bujic, joka on saapunut Tampereelle Serbiasta. Bujic avaa oven ja ilmoittaa juhlallisesti: \u2013 T\u00e4m\u00e4 on yliopiston peli- ja rentoutumishuone.<\/p>\n<p>Mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 yliopistolla oppinsa saanut hieraisee silmi\u00e4\u00e4n. Pelihuone? Yhdell\u00e4 sein\u00e4ll\u00e4 on monta hyllymetri\u00e4 pelialan kirjallisuutta. L\u00e4hes yht\u00e4 suuren tilan vaatii tietokonepelien kirjasto. Niiden edess\u00e4 on suurikokoinen n\u00e4ytt\u00f6. T\u00e4ss\u00e4 huoneessa ei kukaan siunaile videopelaamisen turmiollisuutta. \u2013 Oma tutkimusalueeni liittyy pelien ja virtuaalitodellisuuden voimaan synnytt\u00e4\u00e4 empatiaa ja \u2013yhteisty\u00f6t\u00e4. Kirjoitan aiheesta parhaillaan v\u00e4it\u00f6skirjaa, Bujic sanoo ja laittaa silmilleen virtuaalitodellisuuslasit.<\/p>\n<p>Kun Bujicilta kysyy, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 videopeleist\u00e4 on, h\u00e4n vastaa: \u2013 Ne auttavat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4n koheesiota samalla kun ne opettavat tunnistamaan emootioita. Ei ihme, ett\u00e4 yh\u00e4 useammalla ty\u00f6paikalla alkaa olla break-roomeja, joissa on ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 konsoleita ja tietokoneita pelaamista varten.<\/p>\n<p>Professori Juho Hamarin mukaan pelillist\u00e4minen on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 organisaatiosta halutaan tehd\u00e4 pelin kaltainen ja toisaalta sit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kaikkialla yhteiskunnassa saavat vaikutteita pelikulttuureista. \u2013 Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 laajassa kentt\u00e4kokeessamme organisaatioiden pelillist\u00e4misest\u00e4 pystyimme havaitsemaan, ett\u00e4 kun ty\u00f6yhteis\u00f6 jaetaan kesken\u00e4\u00e4n kilpaileviin joukkueisiin ja joukkueen sis\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4, on t\u00e4llainen toimintatapa motivationaalisesti parempi kuin pelkk\u00e4\u00e4n kilpailuun tai yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuva tapa. Hamari kertoo, ett\u00e4 pelikokemuksen uskotaan parhaimmillaan tuottavan luovuutta ja onnellisuutta. Pelaamisella voidaan lis\u00e4t\u00e4 ongelmanratkaisukyky\u00e4, tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4. \u2013 Esimerkiksi liveroolipeleiss\u00e4 ihmiset kokeilevat erilaisia rooleja ja astumista muiden saappaisiin. Leikki ei ole vain ajankulua vaan ihmisen kehittymisen keskeinen elementti.<\/p>\n<p>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 pelillistyy, mutta sit\u00e4 my\u00f6s varta vasten pelillistet\u00e4\u00e4n. \u2013 Pelillistyminen viittaa laajempaan, hitaasti mutta varmasti yleistyv\u00e4\u00e4n pelinkaltaisuuteen l\u00e4pi yhteiskunnan, kulttuurin, teknologian ja talouden tasojen. Pelit ovat muuttumassa yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi osaksi ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Pelilliset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t yleistyv\u00e4t niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin muuallakin yhteiskunnassa, Hamari kertoo. \u2013 Pelillist\u00e4minen taas on aktiivista ja tarkoituksellista toimintaa siihen suuntaan, ett\u00e4 organisaatiot, palvelut ja j\u00e4rjestelm\u00e4t tuottavat samantapaisia kokemuksia ja taitoja kuin pelitkin parhaimmillaan.<\/p>\n<p>Kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 pelillistet\u00e4\u00e4n, ei kyse ole Hamarin mukaan niink\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senet pannaan pelaamaan video- tai muita pelej\u00e4. Pikemminkin kyse on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rakenteiden muokkaamisesta ja muuntumisesta. Kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n korostetaan luovuutta, itseohjautuvuutta ja innovatiivisuutta, siihen voidaan Hamarin mielest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 pelillisin tai jopa leikillisin menetelmin. Peillist\u00e4minen ei rajoitu vain organisaatioihin tai ty\u00f6yhteis\u00f6ihin. Nyky\u00e4\u00e4n pelillist\u00e4misesta haetaan apua esimerkiksi palvelusuunnitteluun ja asiakaskohtaamiseen.<\/p>\n<p>Hamarin johtama tutkimusryhm\u00e4 on saanut huomattavan avustuksen Liikesivistysrahastolta GAMEORG-hankkeeseen, joka tutkii ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tunnetaitojen kehittymist\u00e4 pelillist\u00e4misen menetelmill\u00e4. Hamarin mielest\u00e4 ty\u00f6 ja vapaa-aika l\u00e4hestyv\u00e4t kaiken aikaa toisiaan samalla kun ty\u00f6 viihteellistyy. \u2013 Ty\u00f6n ja vapaa-ajan kokoaikainen limittyminen on yksi keskeisimmist\u00e4 aikamme laajoista teknososiaalisista kehityslinjoista, jonka k\u00e4rjess\u00e4 pelillist\u00e4minen ilmi\u00f6n\u00e4 kulkee. \u2013 Kun ty\u00f6st\u00e4 tulee antoisampaa ja vapaa-ajasta tuottavampaa, merkitsee se lis\u00e4potkua taloudelle ja yhteiskunnalle yleens\u00e4kin. Tulevaisuudessa saattaa k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 ty\u00f6n ja vapaa-ajan v\u00e4linen raja katoaa ja olemme koko ajan tuottamassa arvoa, joka lis\u00e4\u00e4 hyvinvointiamme.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 vanhempien pit\u00e4isi siis todellakin tarkistaa asennettaan j\u00e4lkikasvunsa pelaamiseen.<\/p>\n<p>L\u00e4hde:<a href=\"https:\/\/lehti.tek.fi\/tyoelama\/pelillistaminen-tuo-lisapotkua-tyohon-ja-elamaan\"> TEK<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Kun ty\u00f6st\u00e4 tulee antoisampaa ja vapaa-ajasta tuottavampaa, merkitsee se lis\u00e4potkua taloudelle ja yhteiskunnalle yleens\u00e4kin&#8221;, professori Juho Hamari sanoo. Vanhemmat yritt\u00e4v\u00e4t parhaansa mukaan rajoittaa lastensa pelaamista,&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5809,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[1294,442,433],"class_list":["post-18662","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","tag-pelaaminen","tag-tek","tag-tyoelama","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/TEK_logo.png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18662","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18662"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18662\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18665,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18662\/revisions\/18665"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5809"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18662"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18662"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18662"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}