{"id":17735,"date":"2020-07-15T16:01:26","date_gmt":"2020-07-15T13:01:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=17735"},"modified":"2020-07-15T16:01:26","modified_gmt":"2020-07-15T13:01:26","slug":"suomen-maatalouden-kasvihuonekaasupaastoista-75-prosenttia-on-lahtoisin-maaperasta-maatalouden-ilmastotiekartta-nostaa-pellonkayton-resurssitehokkuuden-avaintekijaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/webfi\/suomen-maatalouden-kasvihuonekaasupaastoista-75-prosenttia-on-lahtoisin-maaperasta-maatalouden-ilmastotiekartta-nostaa-pellonkayton-resurssitehokkuuden-avaintekijaksi\/","title":{"rendered":"Suomen maatalouden kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 75 prosenttia on l\u00e4ht\u00f6isin maaper\u00e4st\u00e4 \u2013 maatalouden ilmastotiekartta nostaa pellonk\u00e4yt\u00f6n resurssitehokkuuden avaintekij\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n julkistettu maatalouden ilmastotiekartta \u2013raportti arvioi, ett\u00e4 mik\u00e4li turvemaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n, kivenn\u00e4ismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sek\u00e4 maatilojen aurinkoenergian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 mahdollista leikata nykyisest\u00e4 29 % vuoteen 2035 ja 38 % vuoteen 2050 menness\u00e4 nykylaskennalla ja ilman tuotannon supistamista. Tutkimustiedon karttuessa voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kivenn\u00e4ismaiden hiilensidontaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja turvemaiden toimia tehostamalla mahdollisesti jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 ja 77 prosenttia vuoteen 2050 satoisuuden ja viljelyteknologian kehittyess\u00e4. Maatalouden ilmastotiekartan laati Luonnonvarakeskus Luke Maa- ja mets\u00e4talouden Keskusliitto MTK:n ja Svenska lantbrukproducenternas centralf\u00f6rbund SLC:n toimeksiannosta.<\/p>\n

Raportin mukaan Suomen maataloudelle kasvihuonekaasuneutraalius on l\u00e4hes mahdoton tavoite nykyisill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimilla ja hiilensidonnan laskennalla. T\u00e4st\u00e4 huolimatta maatalouden on pyritt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen siin\u00e4 mitassa, joka on mahdollista ruokaturvaa heikent\u00e4m\u00e4tt\u00e4, maataloustuottajille kohtuullista ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista omat vahvuudet tunnistaen.<\/p>\n

Maatalous ja pellonk\u00e4ytt\u00f6 vastaavat noin 24 % maailman ja Suomen kasvihuonekaasukaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 mukaan lukien hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Suomen maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 75 % on l\u00e4ht\u00f6isin maaper\u00e4st\u00e4. Maatalous on mets\u00e4talouden lis\u00e4ksi ainoa toimiala, joka my\u00f6s sitoo hiilidioksidia. Siksi ilmastotiekartassa esitetyt ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan on kohdistettu viljelymenetelmiin ja pellonk\u00e4yt\u00f6n muutoksiin. Tiekartan esitt\u00e4mill\u00e4 toimilla viljelykasvien sadot ja maatalouden kannattavuus paranevat ja kotimainen ruoantuotanto vahvistuu. Samalla peltoa vapautuu luonnon monimuotoisuutta edist\u00e4viin toimiin.<\/p>\n

Maatalouden ilmastotiekartta perustuu taustaoletukseen, ett\u00e4 Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden kokonaiskysynt\u00e4 ei olennaisesti muutu vuoteen 2035. Punaisen lihan eli naudan- ja sianlihan kotimaisen kulutuksen kuitenkin arvioidaan v\u00e4henev\u00e4n noin 20 % ja siipikarjanlihan kasvavan 20 %. Maidon kokonaiskysynn\u00e4n, nestemaitotuotteita ja eri jalosteina, on arvioitu v\u00e4henev\u00e4n noin 10-15 % vuoteen 2035. Arvion mukaan kotimaassa tuotettujen palkokasvien kysynt\u00e4 rehuksi ja elintarvikkeiksi kasvaa, samoin kauran.<\/p>\n

Suomessa maatalouden aiheuttamista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 noin 60 % tulee turvemailta, joiden osuus viljellyst\u00e4 peltoalastamme on 11 %. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niin tuottavilla kuin tuottamattomillakin turvemailla monilla toimenpiteill\u00e4, kuten yksivuotisten kasvien v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 viljelyll\u00e4, s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksella, ennallistamisella ja kosteikkoviljelyll\u00e4 vedenpinnan korkealla pit\u00e4miseksi. Tiekartan mukaan p\u00e4\u00e4toimet tulisi kuitenkin kohdistaa tuottamattomien turvemaiden viljelyn v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n

Oikeanlaisilla viljelykierto- ja muokkausmenetelmill\u00e4 voidaan kasvattaa maaper\u00e4n hiilivarastoa kivenn\u00e4ismailla. T\u00e4m\u00e4 antaa lis\u00e4aikaa v\u00e4h\u00e4hiilisten teknologiaratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolle. Tavoitteena on, ett\u00e4 kokonaisuutena kivenn\u00e4ismaiden hiilensidonta paranisi selv\u00e4sti ja kivenn\u00e4ismaat muuttuvat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteest\u00e4 niiden nieluksi vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n

Maataloussektorilla on suuri mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lantaa ja nurmea biokaasuna energiamuotona, sek\u00e4 auttaa my\u00f6s muita sektoreita tuottamalla biokaasua liikennek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Biokaasutuotanto lannasta ja nurmesta tehostaa ravinnekiertoa. Maatilojen s\u00e4hk\u00f6nkulutuksesta olisi mahdollista kattaa tilojen itse tuottamalla aurinkos\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 n. 8 % vuoteen 2035 menness\u00e4 ja n. 14 % vuoteen 2050 menness\u00e4. Biokaasua ja aurinkoenergiaa edistet\u00e4\u00e4n uusilla ohjauksilla ja lis\u00e4tuilla liittyen tuotetun energian hy\u00f6dynnett\u00e4vyyteen ja my\u00f6s ravinnekiertoon yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri toimijoiden kanssa.<\/p>\n

L\u00e4hde: Maa- ja Mets\u00e4taloustuottajain Keskusliitto MTK ry\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n julkistettu maatalouden ilmastotiekartta \u2013raportti arvioi, ett\u00e4 mik\u00e4li turvemaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n, kivenn\u00e4ismaiden hiilensidontaa tehostetaan ja biokaasuntuotantoa sek\u00e4 maatilojen aurinkoenergian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, on maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[39],"tags":[4019,3125,234,1020],"class_list":["post-17735","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-webfi","tag-ilmastotiekartta","tag-kasvihuonekaasupaastot","tag-maatalous","tag-mtk","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17735","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17735"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17735\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17740,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17735\/revisions\/17740"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17735"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17735"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17735"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}