{"id":16055,"date":"2020-07-01T08:05:01","date_gmt":"2020-07-01T05:05:01","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=16055"},"modified":"2020-06-30T22:16:04","modified_gmt":"2020-06-30T19:16:04","slug":"vieraslajit-ovat-lisastressi-jo-stressatulle-itamerelle-tulevaisuus-on-kysymysmerkki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/ymparistouutiset-fi\/vieraslajit-ovat-lisastressi-jo-stressatulle-itamerelle-tulevaisuus-on-kysymysmerkki\/","title":{"rendered":"Vieraslajit ovat lis\u00e4stressi jo stressatulle It\u00e4merelle \u2013 tulevaisuus on kysymysmerkki"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat levinneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta alkuper\u00e4iselt\u00e4 esiintymisalueeltaan uudelle alueelle. Joissakin tapauksissa ne eiv\u00e4t mukaudu uusiin ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteisiin, vaan h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t kilpailun paikallisten lajien kanssa. Toisissa tapauksissa ne sopeutuvat, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja saattavat jopa vaarantaa paikallisten lajien sek\u00e4 ekosysteemien toiminnan. WWF:n meriasiantuntija, hydrobiologi Vanessa Ryan miettii hetken, montako vieraslajia It\u00e4meress\u00e4 on. \u2013 Riippuu v\u00e4h\u00e4n laskentatavasta. Kansainv\u00e4lisen, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Euroopan vieraslajeihin keskittyv\u00e4n AquaNis-tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan It\u00e4meress\u00e4 on 193 vieraslajia, mutta tilanne el\u00e4\u00e4, ja mihin sen rajan vet\u00e4\u00e4? Otetaanko mukaan esimerkiksi jo 1500-luvulla tulleet lajit? Sanoisin, ett\u00e4 Suomen vesiss\u00e4 on noin 30 lajia, jotka voidaan luokitella vieraslajeiksi. Mukana on jo 1800-luvulla tullut merirokko, joka on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen huomattavaa haittaa.<\/p>\n<p>Osa vieraslajeista on tullut Suomeen tahattomasti laivojen mukana, osa on levitetty tahallisesti, esimerkiksi rannikoille istutettu karppi ja kirjolohi, joiden toivottiin tuovan taloudellista hy\u00f6ty\u00e4. Sitten huomattiin, etteiv\u00e4t ne lis\u00e4\u00e4nny luontaisesti. Vieraslajit levi\u00e4v\u00e4t ennen kaikkea laivojen painolastivesien mukana. Painolastivett\u00e4 tarvitaan, jotta alus pysyy vakaana. Kun vesilasti lasketaan mereen laivan m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4, matkasta selvinneet eli\u00f6t siirtyv\u00e4t uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ryan sanoo, ett\u00e4 hurjimpien arvioiden mukaan jopa 10 000 lajia seilaa maailman meri\u00e4 painolastivesiss\u00e4 tai alusten runkoihin kiinnittynein\u00e4. \u2013 Mutta nyt tilanne vieraslajien levi\u00e4misen suhteen toivottavasti muuttuu, kun kansainv\u00e4lisen merenkulkuj\u00e4rjest\u00f6 IMO:n painolastivesisopimus astui voimaan vuonna 2017. Sopimuksen voimaantulo tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 liikenteess\u00e4 kulkeviin laivoihin tulee asteittain vuoteen 2024 menness\u00e4 asentaa painolastivesien k\u00e4sittelylaitteistot. Se on voitto \u2013 ja my\u00f6s ainoa tapa est\u00e4\u00e4 haittoja kunnolla.<\/p>\n<p>Vieraslajien levi\u00e4mist\u00e4 seurataan koko ajan. It\u00e4merell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n laivareittien ja satamien seurantoja, ja Suomessa ollaan tietoisia It\u00e4merell\u00e4 jo olevista lajeista, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 ole tulleet Suomeen. Tulevaisuus on kysymysmerkki. \u2013 Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Mitk\u00e4 lajit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sateisuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan ja meren suolaisuuden muutoksissa? En niink\u00e4\u00e4n ole huolissani yksinomaan vieraslajeista, vaan It\u00e4meren kokonaistilanteesta. Vieraslajit ovat ik\u00e4v\u00e4 ja arvaamaton lis\u00e4stressi jo stressattuun mereen, Vanessa Ryan miettii. Vieraslajin asettuminen on onnenkauppaa \u2013 lajin itsens\u00e4 kannalta. Laivan lastivedess\u00e4 saattaa olla parikymment\u00e4 lajia, joiden mukana on sattumalta juuri se yksi, joka pystyy sopeutumaan ja lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n uudella alueella. Mutta miten haitallinen se on, riippuu vastaanottavasta lajistosta ja ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteista sek\u00e4 muun muassa siit\u00e4, lis\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 vieraslaji nopeasti, syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 se muut, tuoko se mukanaan uusia sairauksia, kilpaileeko muiden kanssa ravinnosta, onko se petoel\u00e4in. Ja ennen kaikkea: pystyyk\u00f6 se muodostamaan uudelle alueelle pysyvi\u00e4 populaatioita?<\/p>\n<p>L\u00e4hde:<a href=\"https:\/\/www.apu.fi\/artikkelit\/vieraslajit-ovat-lisastressi-jo-stressatulle-itamerelle-tulevaisuus-on-kysymysmerkki\"> Apu\u00a0<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat levinneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta alkuper\u00e4iselt\u00e4 esiintymisalueeltaan uudelle alueelle. Joissakin tapauksissa ne eiv\u00e4t mukaudu uusiin ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteisiin, vaan h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t kilpailun paikallisten lajien&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":16094,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[30],"tags":[1044,243,231,4334],"class_list":["post-16055","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ymparistouutiset-fi","tag-ekosysteemi","tag-itameri","tag-luonto","tag-vieraslajit","wpcat-30-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/It%C3%A4meri.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16055","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16055"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16055\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16062,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16055\/revisions\/16062"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/16094"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16055"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16055"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16055"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}