{"id":15863,"date":"2020-06-29T15:59:31","date_gmt":"2020-06-29T12:59:31","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=15863"},"modified":"2020-06-29T15:59:31","modified_gmt":"2020-06-29T12:59:31","slug":"onko-mokkirantasi-vesi-samentunut-tasta-se-johtuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/onko-mokkirantasi-vesi-samentunut-tasta-se-johtuu\/","title":{"rendered":"Onko m\u00f6kkirantasi vesi samentunut? T\u00e4st\u00e4 se johtuu"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>It\u00e4meren vesi oli sata vuotta sitten selv\u00e4sti kirkkaampaa kuin nyky\u00e4\u00e4n. My\u00f6s j\u00e4rviss\u00e4 ja joissa vesi saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samealta. Samentumisen taustalla on rehev\u00f6ityminen, jota onneksi voidaan torjua.<\/p>\n<p>1900-luvun alussa It\u00e4merell\u00e4 pystyi t\u00e4hy\u00e4m\u00e4\u00e4n jopa 8\u20129 metrin syvyyteen. Sittemmin vesi on samentunut niin paljon, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6syvyys on laskenut 4\u20125 metriin. Veden tummentumisen ja samentumisen p\u00e4\u00e4syyn\u00e4 on rehev\u00f6ityminen, jota ilmastonmuutos kiihdytt\u00e4\u00e4. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten kuivuus ja toisaalta lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sateet, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vesiin huuhtoutuvien ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten ravinteiden aiheuttamasta rehev\u00f6itymisest\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t niin It\u00e4meri kuin joet ja j\u00e4rvet. Jokiin ja j\u00e4rviin p\u00e4\u00e4tyneet ravinteet kulkeutuvat lopulta It\u00e4mereen asti.<\/p>\n<p>Vesien rehev\u00f6ityminen, ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s samentuminen, johtuvat maa- ja mets\u00e4talouden, turvetuotannon, asutuksen ja teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttavat p\u00e4\u00e4asiassa fosfori ja typpi. Samentumisen taustalla ovat my\u00f6s mets\u00e4talouden ojitukset, kun turvemaiden ojista irtoavaa maa-ainesta kulkeutuu vesist\u00f6ihin. Kes\u00e4isin samentumista aiheuttaa my\u00f6s sinilev\u00e4. Rehev\u00f6ityminen on viime vuosikymmenin\u00e4 lis\u00e4nnyt sinilev\u00e4n massaesiintymi\u00e4 Suomen vesist\u00f6iss\u00e4. Veden v\u00e4riin vaikuttaa my\u00f6s vesist\u00f6ihin valuva humus, jota p\u00e4\u00e4tyy mereen etenkin Pohjanlahdella, jonka ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on paljon ojitettuja soita. Humus heikent\u00e4\u00e4 valon p\u00e4\u00e4sy\u00e4 veden alempiin kerroksiin ja saa veden n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n usein ruskealta.<\/p>\n<p>Vedenalainen monimuotoinen el\u00e4m\u00e4 on rehev\u00f6itymisen takia uhattuna. Esimerkiksi It\u00e4meren pohjassa on jo laajoja alueita, joilla ei rehev\u00f6itymisen aiheuttaman happikadon vuoksi ole en\u00e4\u00e4 lainkaan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pienentynyt happipitoisuus ja aiempaa l\u00e4mpim\u00e4mpi vesi aiheuttavat hankaluuksia my\u00f6s kylmiss\u00e4 vesiss\u00e4 el\u00e4ville lajeille, kuten nieri\u00e4lle ja muille lohikaloille. Muuttuneet olosuhteet saavat niiss\u00e4 aikaan stressi\u00e4 ja kaventavat mahdollisia elinalueita.<\/p>\n<p>Happikato hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 joitakin haitallisia vieraslajeja. Viime vuosina Suomen meriin Virosta saapunut hopearuutana siet\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4happisia olosuhteita ja l\u00e4mpimi\u00e4 vesi\u00e4. Hopearuutana levi\u00e4\u00e4 helposti, sill\u00e4 se sy\u00f6 muiden kalojen poikasia ja pystyy lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ilman koirasta kloonaamalla itsens\u00e4. N\u00e4in hopearuutana pystyy valloittamaan laajoja elinalueita itselleen ja syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isi\u00e4 lajeja.<\/p>\n<p>Veden samentuminen voi puolestaan vaikuttaa n\u00e4k\u00f6aistin avulla saalistavien kalojen elinmahdollisuuksiin. Lajien v\u00e4hentyminen ja niiden elinvoimaisuuden heikentyminen tekev\u00e4t It\u00e4merest\u00e4 ja muista vesist\u00f6ist\u00e4 entist\u00e4 haavoittuvampia, sill\u00e4 yksipuoliset ekosysteemit kest\u00e4v\u00e4t huonommin esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksia.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4taloudesta vesiin valuvia ravinteita voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esimerkiksi perustamalla kosteikkoja ja suojavy\u00f6hykkeit\u00e4. My\u00f6s jatkuvaan kasvatukseen perustuva mets\u00e4nhoito ja peltojen pit\u00e4minen kasvipeitteisin\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden ovat hyvi\u00e4 keinoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesiin valuvien ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Rehev\u00f6itymist\u00e4 voi torjua my\u00f6s edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuormitusta v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 viljelymenetelmi\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisuutta ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen ruokavalion hy\u00f6dyist\u00e4. Lihan ja maitotuotteiden tuottaminen kuormittaa vesist\u00f6j\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n kuin kasvisruoan tuottaminen.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2020\/06\/onko-mokkirantasi-vesi-samentunut-tasta-se-johtuu\/\">WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>It\u00e4meren vesi oli sata vuotta sitten selv\u00e4sti kirkkaampaa kuin nyky\u00e4\u00e4n. My\u00f6s j\u00e4rviss\u00e4 ja joissa vesi saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samealta. Samentumisen taustalla on rehev\u00f6ityminen, jota onneksi voidaan&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2,39],"tags":[2304,388,58],"class_list":["post-15863","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","category-webfi","tag-rehevoityminen","tag-vesistot","tag-wwf-suomi","wpcat-2-id","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15863","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15863"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15863\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15869,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15863\/revisions\/15869"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15863"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15863"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15863"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}