{"id":15430,"date":"2020-06-25T10:36:53","date_gmt":"2020-06-25T07:36:53","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=15430"},"modified":"2020-06-25T10:36:53","modified_gmt":"2020-06-25T07:36:53","slug":"mita-suomessa-syotiin-vuonna-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/vaufi\/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2019\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 Suomessa sy\u00f6tiin vuonna 2019?"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskim\u00e4\u00e4rin 148 kiloa nestem\u00e4isi\u00e4 maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 66 kiloa hedelmi\u00e4 ja 66 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenev\u00e4t Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.<\/p>\n<p>Viime vuonna lihan kokonaiskulutus oli l\u00e4hes 80 kiloa henkil\u00f6\u00e4 kohti, kun mukaan on laskettu my\u00f6s riista ja sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t elimet. Kokonaiskulutus laski edellisest\u00e4 vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henke\u00e4 kohti. \u2013 Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein nelj\u00e4 prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henke\u00e4 kohti. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin viisi prosenttia, mutta sit\u00e4 kulutetaan edelleenkin enemm\u00e4n kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa sy\u00f6tiin viime vuonna keskim\u00e4\u00e4rin 18,8 kiloa, mik\u00e4 oli noin puoli kiloa v\u00e4hemm\u00e4n kuin edellisen\u00e4 vuonna, kertoo erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.<\/p>\n<p>Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilut kaksi kiloa henke\u00e4 kohti vuodesta 2018 ja oli viime vuonna noin 81 kiloa. Kasvu johtui p\u00e4\u00e4osin kauran kulutuksen kasvusta. Kauran kulutus nousikin edellisest\u00e4 vuodesta noin kaksi kiloa eli l\u00e4hes 30 prosenttia, 9,5 kiloon henke\u00e4 kohti. Tasaisemman vaiheen j\u00e4lkeen kaurabuumi tuntui j\u00e4lleen voimistuneen. Riisin kulutus nousi puoli kiloa edellisest\u00e4 vuodesta, vehn\u00e4n kulutus laski hieman. Muiden viljalajien kulutus pysyi suunnilleen entisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Maidon kulutus v\u00e4heni j\u00e4lleen noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Samoin k\u00e4vi vuonna 2018. Rasvattoman maidon kulutus v\u00e4heni melkein kahdeksan, kevytmaidon noin nelj\u00e4 prosenttia ja t\u00e4ysmaidon yhden prosentin verran. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henke\u00e4 kohti keskim\u00e4\u00e4rin 102 litraa. Eri maitolaatujen k\u00e4ytt\u00f6osuudet pysyiv\u00e4t ennallaan: kevytmaidon 57, rasvattoman maidon noin 30 ja t\u00e4ysmaidon reilussa kymmeness\u00e4 prosentissa.<\/p>\n<p>Keskim\u00e4\u00e4rin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Piim\u00e4n, jogurtin, viilin ja kerman kulutus v\u00e4heni muutaman prosentin. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nestem\u00e4isi\u00e4 maitotuotteita k\u00e4ytettiin vuonna 2019 kaikkiaan 148 kiloa henke\u00e4 kohti eli noin nelj\u00e4 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin edellisen\u00e4 vuonna. \u2013 Juuston kulutus laski v\u00e4h\u00e4n ja oli noin 25 kiloa. My\u00f6s voita kului hieman edellisvuotta v\u00e4hemm\u00e4n, 3,3 kiloa, Mikkola jatkaa.<\/p>\n<p>Kalan kokonaiskulutus pysyi 14,9 kilossa henke\u00e4 kohti. Kalas\u00e4ilykkeit\u00e4 kulutettiin hieman edellisvuotta enemm\u00e4n. Ravintotaseen mukaan kalan kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moneen vuoteen. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kanamunien kulutuksessa ei ole juuri ollut vaihtelua viime vuosina, ja oli j\u00e4lleen noin 12 kiloa.<\/p>\n<p>Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 59 kiloa henke\u00e4 kohti. Vihannesten kulutus kasvoi edellisest\u00e4 vuodesta. Tuoreita vihanneksia k\u00e4ytettiin arviolta 66 kiloa henke\u00e4 kohti, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mahdollisen h\u00e4vikin.<\/p>\n<p>Elintarvikkeiden kulutusm\u00e4\u00e4r\u00e4t perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen t\u00e4rkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen k\u00e4ytt\u00f6 tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen k\u00e4ytt\u00f6 jakautuu edelleen eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin: el\u00e4inrehuksi, siemenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, teollisuuden raaka-aineiksi sek\u00e4 ruoka\u00adk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokak\u00e4ytt\u00f6 vuoden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 v\u00e4kiluvulla.<\/p>\n<p>Lihan kulutusm\u00e4\u00e4r\u00e4t on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lis\u00e4ksi kypsennysh\u00e4vikki vaihtelee 10\u201330 prosentin v\u00e4lill\u00e4 tuotteesta riippuen. Kyps\u00e4n\u00e4 sy\u00f6ty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat t\u00e4ll\u00e4 tilastointimenetelm\u00e4ll\u00e4 vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemm\u00e4nkin kulutukseen tarjolla ollutta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun h\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole saatavissa ja ne sis\u00e4ltyv\u00e4t t\u00e4ll\u00f6in kulutusm\u00e4\u00e4riin.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/www.epressi.com\/tiedotteet\/tiede-ja-tutkimus\/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2019.html\">Luonnonvarakeskus<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskim\u00e4\u00e4rin 148 kiloa nestem\u00e4isi\u00e4 maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 66 kiloa hedelmi\u00e4 ja 66 kiloa vihanneksia&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":10826,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33,35],"tags":[1615,1219,4337,305,1498],"class_list":["post-15430","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vaufi","category-vaufien","tag-elintarvikkeet","tag-luke","tag-ravinto","tag-ruoka","tag-tilastot","wpcat-33-id","wpcat-35-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/salmon.jpg?fit=100%2C100&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15430","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15430"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15430\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15437,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15430\/revisions\/15437"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10826"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15430"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15430"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15430"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}