{"id":15014,"date":"2020-06-22T11:30:26","date_gmt":"2020-06-22T08:30:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=15014"},"modified":"2020-06-22T10:48:06","modified_gmt":"2020-06-22T07:48:06","slug":"tutkimus-suomalaiset-kokevat-koronatilanteen-pohjoismaiden-synkimmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/webfi\/tutkimus-suomalaiset-kokevat-koronatilanteen-pohjoismaiden-synkimmin\/","title":{"rendered":"Tutkimus: Suomalaiset kokevat koronatilanteen Pohjoismaiden synkimmin"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>Tuore pohjoismainen maksukykybarometri kertoo, ett\u00e4 koronatilanne on koettu kevyimmin Tanskassa. Kielteisimmin poikkeustilanne on otettu vastaan Suomessa. Poikkeukselliset olot ovat kouraisseet kansakunnan tuntoja my\u00f6s Ruotsissa.<\/p>\n<p>Kaikkein vahvimmin koronatilanteen negatiivisen vaikutuksen omaan taloudelliseen tilanteeseensa kokivat yll\u00e4tt\u00e4en ruotsalaiset. Heist\u00e4 34 prosenttia kertoi vaikutuksen olevan hyvin tai melko kielteinen. Vastaava luku suomalaisilla oli 33 prosenttia, tanskalaisilla vain 17 prosenttia.\u00a0\u201dRuotsilla on ollut koko muusta maailmasta poikkeava koronastrategia. T\u00e4ll\u00e4 voi olla vaikutusta koettuun taloudelliseen ahdinkoon\u201d, sanoo Lowellin toimitusjohtaja Juho Ylinen. \u201dRuotsissa liikkumista ei ole rajoitettu yht\u00e4 voimakkaasti, mutta tartunta- ja uhriluvut ovat olleet paljon dramaattisempia kuin Suomessa ja Tanskassa.\u201d<\/p>\n<p>Kolmessa pohjoismaassa toteutetun vertailevan barometrin mukaan tanskalaiset ovat ottaneet tilanteen kepeimmin. Vain 39 prosenttia tanskalaisista kertoi kokevansa huolta omasta taloudestaan koronatilanteen vuoksi. Ruotsissa luku on 51 prosenttia ja Suomessa per\u00e4ti 54 prosenttia.\u00a0Poikkeusaikana ker\u00e4tyn datan mukaan suomalaiset n\u00e4yttiv\u00e4t olevan huolettomampia rahank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Suomalaisista 12 prosenttia kertoi kuluttavansa usein enemm\u00e4n kuin oma talous sallisi. Ruotsalaista 5 prosenttia vastasi samoin ja tanskalaisista vain 4 prosenttia.<\/p>\n<p>Sen sijaan suomalaiset kertoivat v\u00e4hent\u00e4neens\u00e4 kulutusta eniten kolmesta vertailumaasta, 39 prosenttia. Ruotsalaisista kulutusta kertoi v\u00e4hent\u00e4neens\u00e4 koronan takia 36 prosenttia, tanskalaisista vain 28 prosenttia.\u00a0\u00a0Koronatilanne on vaikuttanut ty\u00f6suhteisiin kaikissa kolmessa maassa. Ruotsalaisista 21 prosenttia ja tanskalaisista 19 prosenttia kertoi tulleensa lomautetuksi, saaneensa irtisanomisvaroituksen tai joutuneensa irtisanotuksi. Suomessa vastaava luku on 23 prosenttia.<\/p>\n<p>Huoli on suurin Suomessa. Vertailumaista eniten ty\u00f6paikkansa menett\u00e4mist\u00e4 koronaepidemian vuoksi pelk\u00e4siv\u00e4t suomalaiset, joista 40 prosenttia ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 oli aiheesta hieman tai todella huolissaan. Samaa asiaa murehti tanskalaisista ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 38 prosenttia, mutta ruotsalaisista vain 34 prosenttia.\u00a0 \u201dUskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 heijastaa suomalaisten vahvaa resilienssi\u00e4,\u201d Ylinen sanoo. \u201dOlemme historiassa oppineet, ett\u00e4 tilanteet vaihtuvat ja varautuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Huoli on ensimm\u00e4inen askel hyv\u00e4\u00e4n varautumiseen. T\u00e4ss\u00e4 voi siis n\u00e4hd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4kin.\u201d<\/p>\n<p>Suomalaisten varautuminen ei kuitenkaan n\u00e4y s\u00e4\u00e4st\u00e4misess\u00e4. Kyselyn mukaan suomalaisista kotitalouksista 31 prosenttia kertoi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n olevan vain enint\u00e4\u00e4n tuhat euroa helposti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavia s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Tanskassa vastaavia pienis\u00e4\u00e4st\u00f6isi\u00e4 kotitalouksia oli 26 ja Ruotsissa 21 prosenttia.\u00a0Kyselyss\u00e4 luodattiin muun muassa kotitalouden kyky\u00e4 suoriutua enint\u00e4\u00e4n 500 euron ennakoimattomasta menosta. Suomalaisista 25 prosenttia kertoi, ett\u00e4 maksaminen olisi heille vaikeaa tai mahdotonta. Tanskalaista kotitalouksista 18 sanoi samaa. Ruotsissa vastaava luku oli vain 14 prosenttia.<\/p>\n<p>Kyselyn toteutus<\/p>\n<p>Lowellin maksukykytutkimus (Payment Indicator) mittaa pohjoismaisten kotitalouksien maksukyky\u00e4, taloudellista turvallisuuden tunnetta ja kulutusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Lowellin maksukykytutkimus toteutettiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi kunkin maan internetpaneelissa satunnaisotannalla yli 1 500 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 18-vuotiasta maan asukasta. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan maiden v\u00e4est\u00f6n sukupuoli- ja ik\u00e4rakennetta. Kyselyn toteutti tutkimusyhti\u00f6 Demoskop.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/www.sttinfo.fi\/tiedote\/tutkimus-suomalaiset-kokevat-koronatilanteen-pohjoismaiden-synkimmin?publisherId=67440133&amp;releaseId=69883910\">Lowell Suomi Oy<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuore pohjoismainen maksukykybarometri kertoo, ett\u00e4 koronatilanne on koettu kevyimmin Tanskassa. Kielteisimmin poikkeustilanne on otettu vastaan Suomessa. Poikkeukselliset olot ovat kouraisseet kansakunnan tuntoja my\u00f6s Ruotsissa. Kaikkein&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[39],"tags":[1847,43,464,4192,4191],"class_list":["post-15014","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-webfi","tag-barometri","tag-korona","tag-kriisi","tag-maksukyky","tag-pohjoismainen","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15014","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15014"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15014\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15016,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15014\/revisions\/15016"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15014"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15014"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15014"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}