{"id":14358,"date":"2020-06-15T16:42:40","date_gmt":"2020-06-15T13:42:40","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=14358"},"modified":"2020-06-15T17:39:47","modified_gmt":"2020-06-15T14:39:47","slug":"tarvitsemme-yhteiskunnallisen-nakokulman-turvallisuusongelmiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/webfi\/tarvitsemme-yhteiskunnallisen-nakokulman-turvallisuusongelmiin\/","title":{"rendered":"Tarvitsemme yhteiskunnallisen n\u00e4k\u00f6kulman turvallisuusongelmiin"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 yhteiskunnallisia seurauksia tiettyjen ryhmien turvattomuuden tunne voi aiheuttaa? Svenska social- och kommunalh\u00f6gskolanin (Soc&kom) johtama pohjoismainen tutkimushanke tarkastelee turvallisuusuhkia uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. SEPOS-tutkimushankkeen (Social exclusion, polarization and security in the Nordic welfare state, \u2019Syrj\u00e4ytyminen, polarisaatio ja turvallisuus pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa\u2019) l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvat uhat on tarkasteltava laajasta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja ett\u00e4 sosiaaliset kysymykset ansaitsevat nykyist\u00e4 suuremman huomion. Uhkakuvien identifioimisen sijaan hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n juurisyit\u00e4 ja sosiaalista dynamiikkaa. \u2013 Me haluamme tutkia turvallisuuskysymyksi\u00e4 yhteiskunnallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tarkastella ihmisten kokemuksia turvallisuudesta. Projektin keski\u00f6ss\u00e4 on k\u00e4site inhimillinen turvallisuus, joka kattaa my\u00f6s sosiaalista ulottuvuutta, sanoo Karin Creutz, yksi hankkeeseen osallistuvista Soc&komin tutkijoista.<\/p>\n

Terrorismi, \u00e4\u00e4riliikkeet ja viharikokset ovat olleet 2000-luvun suuria puheenaiheita. T\u00e4h\u00e4n saakka n\u00e4it\u00e4 turvallisuusuhkia on kuitenkin k\u00e4sitelty pitk\u00e4lti kartoittamalla toimijoita, riskiryhmi\u00e4 ja toimintaa ja ryhtym\u00e4ll\u00e4 toimenpiteisiin turvallisuusuhkien est\u00e4miseksi. \u2013 Me haluamme p\u00e4\u00e4st\u00e4 ongelmien ytimeen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden takana olevia yhteiskunnallisia olosuhteita. Tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, ett\u00e4 syrj\u00e4ytyminen, ulkopuolisuuden kokemukset ja ep\u00e4luottamus j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan saattavat lis\u00e4t\u00e4 kiinnostusta \u00e4\u00e4ritoimintaan, mutta n\u00e4iden tekij\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 dynamiikkaa on tutkittu hyvin v\u00e4h\u00e4n, Creutz toteaa. \u2013 Sosiaality\u00f6n ja sosiaalipolitiikan kaltaiset alat on jossain m\u00e4\u00e4rin sivuutettu radikalisoitumisen ja terrorismin tutkimuksessa. Helposti unohdetaan se, ett\u00e4 kyse on pohjimmiltaan yhteiskunnallisista ongelmista. Meid\u00e4n panoksemme t\u00e4h\u00e4n tutkimushankkeeseen liittyy n\u00e4iden n\u00e4k\u00f6kulmien esiin nostamiseen ja siihen, ett\u00e4 tarjoamme uusia avauksia turvallisuustutkimukseen.<\/p>\n

Creutzin mukaan tilanne on jossain m\u00e4\u00e4rin verrattavissa p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja aiempaa niin kutsuttua huumeiden vastaista sotaa koskevaan keskusteluun. Aluksi ongelmia k\u00e4siteltiin l\u00e4hes poikkeuksetta turvallisuuskysymyksin\u00e4, mutta vuosien varrella alettiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asioiden yhteiskunnallisia puolia ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyse on siit\u00e4, miten ihmiset voivat yhteiskunnassa. Samalla lailla erilaisia negatiivisia yhteiskunnallisia ilmi\u00f6it\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja yhteiskunnan turvallisuutta ja hyvinvointia lis\u00e4t\u00e4 pureutumalla marginalisoitumisen ja puutteellisen yhteiskunnallisen osallistumisen kaltaisiin ongelmiin.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tutkimushankkeen t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 osa-alueella tarkastellaan turvan ja turvallisuuden tunteen ep\u00e4tasaista yhteiskunnallista jakautumista. Turvallisuuden tunne on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 koossa pit\u00e4v\u00e4 voima, ja hankkeen tutkijat ovatkin erityisen kiinnostuneita rodullistettujen henkil\u00f6iden ja v\u00e4hemmist\u00f6jen turvallisuuskokemuksista.<\/p>\n

2000-luvulla on syntynyt \u2019turvallistamisen\u2019 kulttuuri, jossa painotetaan turvallisuusn\u00e4k\u00f6kulmia ja jonka osana tehdyt toimenpiteet kohdistuvat usein v\u00e4hemmist\u00f6ihin. Pahimmassa tapauksessa turvallisuus- ja valvontatoimenpiteet pikemminkin v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t kuin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteiskunnan turvallisuutta. \u2013 Jos tietyt ryhm\u00e4t kokevat olevansa suurennuslasin alla ja ett\u00e4 heid\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n turvallisuusuhkana ja heist\u00e4 tulee er\u00e4\u00e4nlaisia toisen luokan kansalaisia, kyse on syrjinn\u00e4st\u00e4. Yhteiskunnan eriarvoisuutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n toimenpiteill\u00e4, jotka laiminly\u00f6v\u00e4t sellaisia perustavanlaatuisia periaatteita kuin ihmisten oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun. Paitsi, ett\u00e4 syrjint\u00e4 vahingoittaa yksil\u00f6it\u00e4, yhteis\u00f6j\u00e4 ja yhteiskuntia, se saattaa my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luottamusta yhteiskuntaan, Creutz sanoo.<\/p>\n

Pohjoismaisen mallin menestyksen avaimia on luottamus viranomaisiin. Jos luottamus viranomaisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin v\u00e4henee, sill\u00e4 voi olla monenlaisia haitallisia seuraamuksia, esimerkiksi se, ett\u00e4 rikoksen uhrit eiv\u00e4t uskalla k\u00e4\u00e4nty\u00e4 poliisin puoleen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi turvallisuuden tunne ja sen edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n

Etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen on aiemmin tutkinut etnisen profiloinnin seurauksia ja jatkaa saman aiheen tarkastelua SEPOS-hankkeessa. H\u00e4nen tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten rodullistetut v\u00e4hemmist\u00f6t kokevat turvallisuustilanteensa yhteiskunnassa. Ryhm\u00e4 analysoi esimerkiksi v\u00e4hemmist\u00f6jen ja viranomaisten, erityisesti poliisin, v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Keskeinen kysymys on, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin etninen profilointi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6jen luottamusta poliisiin.<\/p>\n

Tutkimushankkeen toisessa osakokonaisuudessa analysoidaan islamin vastaisten liikkeiden ja jihadismin v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Tutkijat analysoivat ryhmien ideologioiden ja toiminnan vastavuoroisuutta. Keskeisen\u00e4 kysymyksen\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 osakokonaisuudessa on se, miten \u00e4\u00e4ripropagandan eri muodot vaikuttavat toisiinsa. Aiemmassa tutkimuksessa on nimitt\u00e4in osoitettu, ett\u00e4 radikaalit ryhm\u00e4t usein vahvistavat ja aktivoivat ideologista vastapuoltaan. Esimerkiksi Isis on hy\u00f6dynt\u00e4nyt oikeistoradikaalien sanomaa hankkiakseen tukea omalle sanomalleen.<\/p>\n

Hankkeen kolmannessa osakokonaisuudessa analysoidaan poliittista v\u00e4kivaltaa ja demokratian vastaista liikehdint\u00e4\u00e4. Tutkijat tarkastelevat esimerkiksi rasismia normalisoivien ja oikeuttavien radikaalien ja populististen diskurssien dynamiikkaa, sek\u00e4 viharetoriikan ja verkkokiusaamisen yhteiskunnallisia seurauksia. He kartoittavat esimerkiksi poliitikkojen kokemuksia verkkokiusaamisesta ja sit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 kokemukset vaikuttavat poliittiseen toimintaan ja halukkuuteen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.<\/p>\n

L\u00e4hde: Helsingin yliopisto<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 yhteiskunnallisia seurauksia tiettyjen ryhmien turvattomuuden tunne voi aiheuttaa? Svenska social- och kommunalh\u00f6gskolanin (Soc&kom) johtama pohjoismainen tutkimushanke tarkastelee turvallisuusuhkia uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. SEPOS-tutkimushankkeen (Social exclusion, polarization…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":26456,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":null,"_FSMCFIC_featured_image_hide":null,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[38,39],"tags":[230,289,3936,369],"class_list":["post-14358","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-recap-safety-fi","category-webfi","tag-helsingin-yliopisto","tag-turvallisuus","tag-tutkimushanke","tag-yhteiskunta","wpcat-38-id","wpcat-39-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/rsz_vaulogo.jpg?fit=100%2C58&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14358","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14358"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14358\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14359,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14358\/revisions\/14359"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}