{"id":135598,"date":"2024-06-17T12:10:53","date_gmt":"2024-06-17T09:10:53","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/?p=135598"},"modified":"2024-06-20T14:45:01","modified_gmt":"2024-06-20T11:45:01","slug":"raportti-suomalainen-luonnonvarojen-kulutus-selvasti-euroopan-maiden-keskiarvoa-korkeampaa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/kumppaniuutisetsuomeksi\/raportti-suomalainen-luonnonvarojen-kulutus-selvasti-euroopan-maiden-keskiarvoa-korkeampaa-2\/","title":{"rendered":"Raportti: Suomalainen luonnonvarojen kulutus selv\u00e4sti Euroopan maiden keskiarvoa korkeampaa"},"content":{"rendered":"<div class=\"smart_content_wrapper\"><p>WWF:n ja Bain &amp; Companyn selvitys analysoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suomalaista luonnonvarojen kulutusta viidess\u00e4 eri kategoriassa sek\u00e4 tarjoaa ratkaisuja ylikulutuksen lopettamiseksi. Selvityksen mukaan Suomi ylitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden rajat kaikilla tarkastelluilla mittareilla.<\/p>\n<p>Suomen asukasta kohden laskettu luonnonvarojen kulutus ylitt\u00e4\u00e4 globaalit kest\u00e4vyysrajat moninkertaisesti, ja on sek\u00e4 maailman ett\u00e4 Euroopan maiden v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa selv\u00e4sti keskiarvoa korkeampaa. Tuoreen, WWF:n ja Bain &amp; Companyn Fair Finnish Footprint \u2013 Finland\u2019s pathway to consumption aligned with global sustainability boundaries -raportin mukaan luonnonvarojen kulutusta tuleekin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Suomessa radikaalisti globaalien luontokriisien hillitsemiseksi. Ylikulutus on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ilmastonmuutoksen ja luontokadon syist\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kulutamme luonnonvaroja tavoilla, jotka heikent\u00e4v\u00e4t mahdollisuuksiamme pitk\u00e4aikaiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi suomalaisten materiaalinkulutus ylitt\u00e4\u00e4 globaalin kest\u00e4vyysrajan jopa seitsenkertaisesti\u201d, sanoo yksi raportin p\u00e4\u00e4kirjoittajista, WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula.<\/p>\n<p>Fair Finnish Footprint -raportti on ensimm\u00e4inen suomalaista luonnonvarojen kulutusta viiden keskeisen jalanj\u00e4lkimittarin avulla analysoiva selvitys. Raportti osoittaa, ett\u00e4 suomalainen kulutus ylitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden rajat selv\u00e4sti kaikissa tarkastelluissa kategorioissa (materiaali-, biomassa-, typpi-, fosfori- ja ekologinen jalanj\u00e4lki). Jalanj\u00e4lkimittarit kuvaavat luonnonvarojen kulutusta ja siit\u00e4 aiheutuvaa painetta maapallon kantokykyvylle.<\/p>\n<p>Raportissa tarkasteltiin suomalaista luonnonvarojen kulutusta viidess\u00e4 eri kategoriassa jalanj\u00e4lkimittareiden avulla. Kulutuksemme ylitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden rajat moninkertaisesti kaikissa niist\u00e4.\u00a0\u201dYlikulutuksestamme aiheutuvia mittavia negatiivisia luontovaikutuksia ei voida selitt\u00e4\u00e4 yksin esimerkiksi v\u00e4est\u00f6tiheydell\u00e4, pohjoisella sijainnilla tai suomalaisen teollisuuden profiililla. Me yksinkertaisesti k\u00e4yt\u00e4mme liikaa raaka-aineita, vaikka tulisimme hyvin toimeen paljon v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4\u201d, Nikula toteaa.<\/p>\n<p>Suomalaisen ylikulutuksen syiden ja tason m\u00e4\u00e4rittelyn lis\u00e4ksi raportti esittelee keskeisi\u00e4 politiikkatoimia, joilla luonnonvarojen kulutusta voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4.\u00a0\u201dYksinkertaisin ja vaikuttavin tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ylikulutusta olisi laittaa luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6lle ja siit\u00e4 aiheutuville haitoille riitt\u00e4v\u00e4n iso hintalappu. T\u00e4ss\u00e4 voitaisiin ottaa oppia p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppamekanismeista\u201d, Nikula sanoo.<\/p>\n<p>Suomi on YK:n luontosopimuksessa sitoutunut luonnonvarojen kulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen oikeudenmukaisella tavalla kest\u00e4v\u00e4lle tasolle vuoteen 2030 menness\u00e4.\u00a0\u201cK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa yli 70 prosentin v\u00e4hennyst\u00e4 nykytasoon verrattuna. Toistaiseksi kunnollisia kansallisia tavoitteita ylikulutuksen suitsimiseksi ei kuitenkaan ole.\u201d<\/p>\n<p>Riitt\u00e4v\u00e4n hinnan m\u00e4\u00e4rittelyn ohella ylikulutusongelmaan tulisi tarttua kiertotaloustoimia voimakkaasti vahvistamalla sek\u00e4 luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kest\u00e4vyyssiirtym\u00e4n oikeudenmukaisuudesta huolehtimalla. My\u00f6s kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, siirtyminen v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6iseen liikenteeseen ja asumisen energiatehokkuus nousevat esiin vaikuttavina toimina ylikulutuksen taittamiseksi.<\/p>\n<p>\u201dLuonnonvarojen ylikulutuksen lopettaminen ei tarkoita suomalaisten hyvinvoinnin heikkenemist\u00e4, vaan sen edellytysten turvaamista. Suomella ja suomalaisilla on t\u00e4ydet mahdollisuudet muokata nykyisi\u00e4 toimintamalleja ja el\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 yhden maapallon rajoissa\u201d, Nikula summaa.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2024\/06\/raportti-suomalainen-luonnonvarojen-kulutus-selvasti-euroopan-maiden-keskiarvoa-korkeampaa\/\">WWF Suomi<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>WWF:n ja Bain &amp; Companyn selvitys analysoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suomalaista luonnonvarojen kulutusta viidess\u00e4 eri kategoriassa sek\u00e4 tarjoaa ratkaisuja ylikulutuksen lopettamiseksi. Selvityksen mukaan Suomi ylitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":5508,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_FSMCFIC_featured_image_caption":"","_FSMCFIC_featured_image_nocaption":"","_FSMCFIC_featured_image_hide":"","_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-135598","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kumppaniuutisetsuomeksi","wpcat-2-id"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/vastuullisuusuutiset.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/WWF_logo_kv..png?fit=120%2C120&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135598","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=135598"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135598\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":135599,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/135598\/revisions\/135599"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=135598"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=135598"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuullisuusuutiset.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=135598"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}